LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus esittää Suomeen datakeskusrekisteriä, jonka avulla viranomaiset saisivat nykyistä kattavamman kuvan datakeskuksista, joita alan toimijat suunnittelevat ja rakentavat maahan. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että viranomaiset tuntevat datakeskusten nopean kasvun vaikutukset sähköjärjestelmään, kriittiseen infrastruktuuriin ja kansalliseen turvallisuuteen nykyistä paremmin.
Datakeskustoimiala on kasvanut Suomessa nopeasti, ja uusia investointeja on suunnitteilla eri puolille maata. Samalla niiden suuri energiantarve, omistussuhteet ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat herättäneet keskustelua.
– Suomen on tiedettävä, mitä datakeskuksia maahamme rakennetaan, kuka niitä omistaa ja hallitsee sekä mihin niitä käytetään. Kriittisen infrastruktuurin kohdalla emme voi toimia puutteellisen tiedon varassa. Meillä on oltava kokonaiskuva, jotta pystymme ennakoimaan vaikutuksia ja huolehtimaan kansallisesta turvallisuudestamme, Mira Nieminen toteaa.
Datakeskukset ovat osa yhteiskunnan digitaalista infrastruktuuria, jonka toiminnasta monet yritykset, palvelut ja viranomaiset ovat riippuvaisia. Niiden merkitys ulottuu myös huoltovarmuuteen, varautumiseen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.
Nykyisin datakeskushankkeista kertyy tietoa useille eri viranomaisille, mutta yhtenäinen valtakunnallinen kokonaiskuva on puutteellinen. Uuden rekisterin avulla voitaisiin tunnistaa paremmin kriittisiä riippuvuuksia ja mahdollisia turvallisuusriskejä.
– Datakeskukset eivät ole pelkästään yksittäisiä investointihankkeita. Ne liittyvät yhä tiiviimmin yhteiskuntamme toimintavarmuuteen. Meidän on tunnistettava myös mahdolliset ulkomaisiin omistussuhteisiin ja teknologisiin riippuvuuksiin liittyvät riskit. Huoltovarmuudesta on huolehdittava jo normaalioloissa, ei vasta silloin, kun ongelmia ilmenee, Nieminen painottaa.
Datakeskusten energiantarve voi olla huomattava, ja uusilla hankkeilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sähköverkon kapasiteettiin ja tuleviin investointitarpeisiin.
Hallituksen esityksen mukaan datakeskusten ylläpitäjien tulisi ilmoittaa Huoltovarmuuskeskukselle muun muassa datakeskusten sijaintia, omistusta, käyttötarkoitusta, kapasiteettia, sähkönkulutusta, varavoimaa ja kulutusjoustoa koskevat tiedot.
Ilmoitusvelvollisuus koskisi datakeskuksia, joiden asennetun tietotekniikan tehontarve on vähintään 0,5 megawattia.
– Sähkön riittävyys ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä niin kotitalouksille kuin suomalaiselle teollisuudelle. Datakeskusten kasvava sähkönkulutus on otettava huomioon sähköjärjestelmän pitkäjänteisessä suunnittelussa. Meidän on pystyttävä arvioimaan, millaisia vaikutuksia uusilla hankkeilla on sähköverkkoon ja sen kehittämistarpeisiin, Nieminen sanoo.
Datakeskusrekisterin tarkoituksena on parantaa viranomaisten tiedonsaantia ja ennakointia. Se ei muodostaisi uutta lupajärjestelmää eikä antaisi viranomaisille oikeutta kieltää datakeskusten rakentamista tai toimintaa rekisterin perusteella.
Esitys pohjautuu datakeskusten kansalliseen tiekarttaan, ja se sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta.
Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta 2027.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset hakisi 600 miljoonaa euroa pankkien, datakeskusten ja säätiöiden verotuksesta eikä kiristäisi työn tai yrittämisen verotusta. Veroratkaisut ovat runsas kymmenesosa ohjelman sopeutuksesta, ja loput puolue tekisi menoleikkauksilla.
Riittävä sähkön saanti tulee olla varmistettu kaikissa tilanteissa ilman että ajaudutaan liian tiukkoihin tilanteisiin. Säätövoimasta uhkaa kuitenkin tulla pullonkaula, jos sitä ei ole saatavilla tarpeeksi nopeasti, varoittaa perussuomalaisten ministeri Sakari Puisto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää puolueensa uutta avausta datakeskusten sähköveron kaksinkertaistamisesta tervetulleena ja perusteltuna. Asiantuntijat pelkäävät datakeskusaallon nostavan sähkön hintaa, vaikka samalla niiden tuottama lisäarvo bruttokansantulolle on vähäinen.
Perussuomalaiset esittää datakeskusten sähköverotuksen kiristämistä noin 100 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii lisäksi datakeskushankkeille kansallista strategiaa, selkeää viranomaisvastuuta ja tehokasta valvontaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii datakeskushankkeiden ottamista kansalliseen ohjaukseen. Hän on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen kansallisesta datakeskusstrategiasta, hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnista ja selkeästä valtakunnallisesta vastuunjaosta.
Viikon suosituimmat
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
