
Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa malttiin datakeskusinnostuksen keskellä ja vaatii kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista.

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii datakeskushankkeiden ottamista kansalliseen ohjaukseen. Hän on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen kansallisesta datakeskusstrategiasta, hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnista ja selkeästä valtakunnallisesta vastuunjaosta.
Ylen julkaisemien tietojen mukaan Suomessa on ilmoitettu 145 datakeskushankkeesta. Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneiden hankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli elokuun puolivälissä lähes viisi gigawattia. Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu suunnitellussa laajuudessaan, mutta kokonaisuus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä sähköntuotannosta, sähköverkon kapasiteetista ja huoltovarmuudesta.
– Datakeskushankkeet on saatava ruotuun! Nyt tarvitaan kokonaisnäkemystä Suomen sähköjärjestelmästä, kokonaisturvallisuudesta ja veronmaksajien edusta, Jaana Strandman painottaa.
Mikkelin kaupunginvaltuutettuna toimiva Strandman kantaa huolta kuntien valmiuksista arvioida suurten investointien pitkän aikavälin vaikutuksia.
– Osallistuin noin kolme viikkoa sitten Kuntapäivillä datakeskuksia käsittelevälle luennolle. Sali oli täynnä, ja huoli näkyi kuntapäättäjien ja kunnanjohtajien keskuudessa. Kunnat tarvitsevat yhteisiä toimintamalleja, asiantuntijatukea ja valtiolta vahvaa johtajuutta.
Datakeskusten kasvava sähköntarve lisää tarvetta arvioida sähköntuotannon riittävyyttä, verkon vahvistamista ja investointien kustannusten jakautumista. Erityisesti Itä-Suomessa on tarkasteltava verkkokapasiteettia ja uuden sähköntuotannon edellytyksiä.
– Kotitalouksien ja pk-yritysten kustannukset eivät saa kasvaa kohtuuttomasti datakeskusten tarvitsemien verkkoinvestointien vuoksi. Suurten sähkönkäyttäjien kustannusvastuun tulee olla oikeudenmukainen, Strandman korostaa.
Arvioinnissa on huomioitava myös vedenkulutus, maankäyttö, ympäristövaikutukset, hukkalämmön hyödyntäminen, kyberturvallisuus sekä hankkeiden todelliset työllisyys- ja verotulovaikutukset.
Strandman esittää kansallista datakeskusstrategiaa ja selkeän vastuuministeriön tai muun toimivaltaisen tahon nimeämistä. Tavoitteena on parantaa hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia, turvata sähköverkon tarkoituksenmukainen käyttö ja vahvistaa kuntien päätöksenteon edellytyksiä.
– Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Investointien arvo itsessään ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon hyötyä niistä jää suomalaisille tai millaisia kustannuksia yhteiskunnalle syntyy. Nämä vaikutukset on arvioitava ennen suuria ratkaisuja.
– Nyt tarvitaan kansallista johtajuutta, jotta datakeskusten kehitys palvelee Suomen ja suomalaisten etua, Strandman painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa malttiin datakeskusinnostuksen keskellä ja vaatii kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista.

Datakeskusjätit suunnittelevat Suomeen ennennäkemätöntä määrää datakeskuksia, mutta lainsäädäntö, sähköverkkojen kapasiteetti ja kuntien toimintamallit sekä osaaminen eivät pysy kehityksen perässä. Ylen mukaan Suomessa on käynnissä tai kehitteillä 145 datakeskushanketta, ja Fingridin mukaan liittymissopimuksen solmineiden hankkeiden suunniteltu kokonaisteho on lähes viisi gigawattia.

Suomeen tulee datakeskuksia kuin sieniä sateella. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii kotimaan edun ottamista huomioon kaiken datakeskushuuman keskellä. Datakeskushankkeet ovat erilaisia, ja kuntien sekä kaupunkien osaaminen on koetuksella erilaisten sijoittajien kanssa. Strandmanin mielestä hankkeita pitää säädellä kansallisesti.

Hallitus luopui budjettiriihessä datakeskuksille suunnitellusta verotuesta. Ratkaisu ajoittuu samaan syksyyn, jolloin pörssisähkön hinta uhkaa kohota. Perussuomalaiset on pitänyt datakeskusten sähköintensiivistä toimintaa riskinä kotitalouksien ja teollisuuden sähkölaskulle.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Viikon suosituimmat

Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut 32-vuotiaan Saleh Al-Salehin kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Rikos tapahtui Kotkassa heinäkuun lopussa 2024.



Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää