
Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa malttiin datakeskusinnostuksen keskellä ja vaatii kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista.

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii datakeskushankkeiden ottamista kansalliseen ohjaukseen. Hän on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen kansallisesta datakeskusstrategiasta, hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnista ja selkeästä valtakunnallisesta vastuunjaosta.
Ylen julkaisemien tietojen mukaan Suomessa on ilmoitettu 145 datakeskushankkeesta. Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneiden hankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli elokuun puolivälissä lähes viisi gigawattia. Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu suunnitellussa laajuudessaan, mutta kokonaisuus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä sähköntuotannosta, sähköverkon kapasiteetista ja huoltovarmuudesta.
– Datakeskushankkeet on saatava ruotuun! Nyt tarvitaan kokonaisnäkemystä Suomen sähköjärjestelmästä, kokonaisturvallisuudesta ja veronmaksajien edusta, Jaana Strandman painottaa.
Mikkelin kaupunginvaltuutettuna toimiva Strandman kantaa huolta kuntien valmiuksista arvioida suurten investointien pitkän aikavälin vaikutuksia.
– Osallistuin noin kolme viikkoa sitten Kuntapäivillä datakeskuksia käsittelevälle luennolle. Sali oli täynnä, ja huoli näkyi kuntapäättäjien ja kunnanjohtajien keskuudessa. Kunnat tarvitsevat yhteisiä toimintamalleja, asiantuntijatukea ja valtiolta vahvaa johtajuutta.
Datakeskusten kasvava sähköntarve lisää tarvetta arvioida sähköntuotannon riittävyyttä, verkon vahvistamista ja investointien kustannusten jakautumista. Erityisesti Itä-Suomessa on tarkasteltava verkkokapasiteettia ja uuden sähköntuotannon edellytyksiä.
– Kotitalouksien ja pk-yritysten kustannukset eivät saa kasvaa kohtuuttomasti datakeskusten tarvitsemien verkkoinvestointien vuoksi. Suurten sähkönkäyttäjien kustannusvastuun tulee olla oikeudenmukainen, Strandman korostaa.
Arvioinnissa on huomioitava myös vedenkulutus, maankäyttö, ympäristövaikutukset, hukkalämmön hyödyntäminen, kyberturvallisuus sekä hankkeiden todelliset työllisyys- ja verotulovaikutukset.
Strandman esittää kansallista datakeskusstrategiaa ja selkeän vastuuministeriön tai muun toimivaltaisen tahon nimeämistä. Tavoitteena on parantaa hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia, turvata sähköverkon tarkoituksenmukainen käyttö ja vahvistaa kuntien päätöksenteon edellytyksiä.
– Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Investointien arvo itsessään ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon hyötyä niistä jää suomalaisille tai millaisia kustannuksia yhteiskunnalle syntyy. Nämä vaikutukset on arvioitava ennen suuria ratkaisuja.
– Nyt tarvitaan kansallista johtajuutta, jotta datakeskusten kehitys palvelee Suomen ja suomalaisten etua, Strandman painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa malttiin datakeskusinnostuksen keskellä ja vaatii kansallisen kokonaisnäkemyksen muodostamista datakeskusaallon vaikutuksista.

Datakeskusjätit suunnittelevat Suomeen ennennäkemätöntä määrää datakeskuksia, mutta lainsäädäntö, sähköverkkojen kapasiteetti ja kuntien toimintamallit sekä osaaminen eivät pysy kehityksen perässä. Ylen mukaan Suomessa on käynnissä tai kehitteillä 145 datakeskushanketta, ja Fingridin mukaan liittymissopimuksen solmineiden hankkeiden suunniteltu kokonaisteho on lähes viisi gigawattia.

Suomeen tulee datakeskuksia kuin sieniä sateella. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii kotimaan edun ottamista huomioon kaiken datakeskushuuman keskellä. Datakeskushankkeet ovat erilaisia, ja kuntien sekä kaupunkien osaaminen on koetuksella erilaisten sijoittajien kanssa. Strandmanin mielestä hankkeita pitää säädellä kansallisesti.

Hallitus luopui budjettiriihessä datakeskuksille suunnitellusta verotuesta. Ratkaisu ajoittuu samaan syksyyn, jolloin pörssisähkön hinta uhkaa kohota. Perussuomalaiset on pitänyt datakeskusten sähköintensiivistä toimintaa riskinä kotitalouksien ja teollisuuden sähkölaskulle.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.

Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.



Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää