Strandman: Datakeskusbuumi karkaa käsistä – kuka maksaa laskun?

Tämä ei ole enää yksittäisten kuntien tontti- tai kaavoituskysymys. Kyse on Suomen sähköjärjestelmästä, huoltovarmuudesta, kokonaisturvallisuudesta ja veronmaksajan rahasta. Silti kokonaisuudesta puuttuu selkeä kansallinen ohjaus ja vastuu, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Datakeskukset kuluttavat tällä hetkellä noin 2 terawattituntia (2 miljardia kilowattituntia) ja Fingridin arvion mukaan vuonna 2030 sähkönkulutus datakeskuksissa on noin 18 terawattituntia. Strandman pohtii, pysymmekö mukana mittavissa verkkoinvestoinneissa varsinkin itäisessä Suomessa, jossa tuulivoimarakentaminen on haasteellista. Kunnilla ei aina ole riittäviä tietoja, taitoja tai resursseja arvioida hankkeiden pitkäaikaisia vaikutuksia.

– Kunnalle datakeskus voi näyttäytyä investointina, työpaikkoina ja verotuloina. Samaan aikaan kustannukset ja riskit voivat levitä paljon kuntaa laajemmalle. Kuten nyt on jo nähty, monilla datakeskustyömailla on ongelmia. On täysin oikeutettua kysyä, kuka nämä kustannukset lopulta maksaa.

Kuka katsoo koko kuvaa?

Strandmanin mukaan datakeskusjättien sähköntarve ei saa syrjäyttää muun yhteiskunnan tarpeita tai siirtää kustannuksia tavallisille sähkönkäyttäjille.

– Suomalaisen kotitalouden tai pk-yrityksen ei pidä joutua maksamaan datakeskusjättien kasvun laskua. Jos joku tarvitsee gigawattikaupalla sähköä, myös kustannusvastuun ja sähköntuotannon pitää olla sen mukainen.

Hankkeissa on arvioitava sähkön hinnan, verkon kapasiteetin, maan- ja vedenkäytön, luonnon, hukkalämmön, huoltovarmuuden sekä kyberturvallisuuden vaikutukset.

– Datakeskuksia suunnitellaan kunnissa, sähköliittymiä käsitellään verkkoyhtiöissä ja valtio tarkastelee asiaa sektoreittain. Mutta kuka katsoo koko kuvaa? Kuka sanoo, kuinka paljon ja minne Suomeen datakeskuksia on järkevää rakentaa? Strandman kysyy.

Vahvaa johtamista tarvitaan

Strandman vaatii kansallista datakeskusstrategiaa ja selkeää vastuuministeriötä tai muuta toimivaltaista tahoa arvioimaan hankkeiden yhteisvaikutukset.

Datakeskusbuumi on lisännyt sähköverkon ruuhkia niin paljon, että työ- ja elinkeinoministeriö on laittanut lausunnolle sähkömarkkinalain muutoksen. Lakimuutos ohjaisi suuria sähkönkäyttäjiä, erityisesti datakeskuksia, rakentamaan sinne, missä sähköverkossa on tilaa sen sijaan, että ne keskittyisivät jo ennestään ruuhkaisille alueille.

– Suomi tarvitsee investointeja, mutta investointi ei ole automaattisesti hyvä asia vain siksi, että sen hintalapussa lukee miljardeja. Meidän on kysyttävä, mitä hyötyä siitä jää suomalaisille ja mitä riskejä sekä kustannuksia syntyy.

– Suomi ensin tarkoittaa myös sitä, että sähköverkko, huoltovarmuus ja veronmaksajan etu turvataan ennen kuin datakeskusbuumi sanelee Suomen energiainfrastruktuurin suunnan. Nyt tarvitaan tähänkin vahvaa johtamista, Strandman vaatii.