LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Venäjän kybervakoilusta uutisoivan Helsingin Sanomien mukaan Suomelle haitallisten datakeskushankkeiden määrä on kasvussa.
Suojelupoliisin (Supo) arvion mukaan Venäjä on tällä hetkellä merkittävämpi toimija kybervakoilussa, vaikka kiinalaiset ovat aktiivisempia datakeskushankkeissa.
Datakeskusten kautta tapahtuva vakoilu on lisääntynyt koko 2020-luvun ajan, kun Suomeen on virrannut toimijoita, joiden taustat huolestuttavat viranomaisia. Kun uusia datakeskuksia nousee lisää, kasvaa myös turvallisuusuhka.
Datakeskuksiin liittyy merkittäviä riskejä kansallisen turvallisuuden, sähkön riittävyyden ja Suomen maineen kannalta. Kunnat houkuttelevat hankkeita verotulojen toivossa, mutta kokonaisturvallisuus voi kärsiä, jos omistajina tai vuokralaisina on epämääräisiä tahoja.
Perussuomalaiset ovat nostaneet datakeskusriskit esille jo vuosia sitten, ja yhdessä Supon ja asiantuntijoiden kanssa varoittanut hankkeiden turvallisuusongelmista.
Viimeksi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne käsitteli aihetta Hämeen Sanomien kolumnissaan viime viikonloppuna.
Ranne vertaa datakeskusbuumia aiempaan tuulivoimahankehurmokseen. Hänen mukaansa kunnilla ”kiiluvat veroeurot silmissä”, mutta kansallisen turvallisuuden, sähkön riittävyyden ja maineen kanssa hutiloidaan.
Kunta ei voi olla kokonaisturvallisuuden tai puolustusteollisuuden tyyssija, jos sen alueella sijaitsee datakeskuksia, joiden omistajina tai vuokralaisina on epämääräisiä tahoja, Ranne kirjoittaa.
– Mekin haluamme Suomeen investointeja, mutta niiden pitää varmasti vahvistaa talouttamme ja tuoda Suomelle lisäarvoa, eivätkä ne saa uhata turvallisuuttamme millään aikavälillä.
– Suomi on nyt veitsenterällä. Meidän on pystyttävä valitsemaan kansallisesti hyvät ja turvalliset datakeskukset ja rajoitettava myös niiden määrää.
1/2
— Lulu Ranne (@LuluRanne) July 23, 2026
Tästä uhkasta olemme varoittaneet jo pitkää ja toistuvasti.
Varoituksemme ja viittauksemme @Suojelupoliisi asiantuntijatietoon on ohitettu.
https://t.co/V0FWc9pea4
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti maanantaina, että hallitus ei edistä enää Garden Helsingin valtiontukea. Hallitus aikoo myöhemmin laatia selvityksen, jonka tavoitteena on, että valtiontuen hakemiselle määritellään menettelytavat ja kriteerit. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo pitkään vaatinut Suomea hillitsemään hankehurmosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela piti eduskunnassa puheenvuoron hallituksen esityksestä, jossa esitetään sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamista. Koskela kiitti hallitusta esityksestä ja piti sitä oikeansuuntaisena vastauksena muuttuvan energiajärjestelmän haasteisiin. Koskela painotti, että nyt on katsottava tarkkaan sitä, kuka kasvaneen sähkönkulutuksen kustannukset joutuu maksamaan. Sähköverkkoa on kehitettävä suomalaisten tarpeisiin, ei suuryritysten sanelemana.
Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuun alussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Datakeskusten sähköverotuen poistolla vahvistetaan valtiontaloutta arviolta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, vuoden 2026 vaikutus on noin 23 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa jälleen esiin kasvavan huolensa datakeskushankkeiden nopeasta yleistymisestä Suomessa.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla datakeskusten verotuen poistoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että yleiselle verotuelle ei enää ole perustetta. Hallitus esittää, että konesaleissa käytettävä sähkö siirtyy alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan.
Datakeskuksissa käytettävän sähkön verotus kiristyy ensi vuonna. Hallitus päätti, että 1.7.2026 alkaen konesalien sähkö siirretään alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutoksen myötä vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Valtion arvioidaan saavan lisätuloja sähköverosta vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa.
Viikon suosituimmat
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Kreetan saari on eräs tärkeimmistä maahantuloreiteistä läntisen hyvinvoinnin piiriin pyrkiville maailman ihmisille. Kreikkaan on tullut alkuvuonna laittomasti lähes 17 000 laitonta siirtolaista, joista yli puolet on rantautunut Kreetalle. Lähi-idästä, Intian niemimaalta ja Afrikasta lähtöisin olevat ihmiset lähtevät vaaralliselle merimatkalleen Libyan Tobrukista. He maksavat ihmissalakuljetusverkostoille tuhansia euroja päästäkseen EU:n alueelle.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset torppaavat näkemyksen ja korostavat, että Suomessa on jo runsaasti työnhakijoita, jotka tulisi työllistää ennen uusien tulijoiden rekrytointia. Myös monet ravintola-alan työntekijät kyseenalaistavat halpatyövoiman maahantuonnin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
