Purra: Onko tylsää säästää suomalaisten varoja 21 miljardia?

Muistatteko vielä vaalikevään 2023 otsikot, joissa peloteltiin EU:n pakottavan suomalaiset kodeissaan hurjiin pakkoremontteihin, joiden hintalappu olisi jopa 21 miljardia euroa?

– Kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin valmistelu alkoi ja komissio antoi ehdotuksensa joulukuussa 2021, pöydällä oli Suomen kannalta synkkä näkymä. Euroopan parlamentti ajoi keväällä 2023 vielä komissionkin esitystä tiukempaa linjaa. Alkuperäisten ehdotusten mukaan kaikkien asuinrakennusten olisi pitänyt saavuttaa tietyt energiatehokkuusluokat määräaikaan mennessä, kuten F-luokka vuoteen 2030 ja E-luokka vuoteen 2033 mennessä, kertoo ministeri Riikka Purra.

– VTT arvioi näiden pakollisten energiaremonttien kustannuksiksi Suomessa noin 13,7 miljardia euroa, ja laajemmat arviot pyörivät jopa 21 miljardissa eurossa. Tämä olisi iskenyt rajusti erityisesti maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden pientaloihin, joissa kiinteistöjen markkina-arvo ei kata suuria remonttikustannuksia ja joilla on ennen kaikkea käyttöarvoa.

Suomi onnistui EU-vaikuttamisessa

Kun tämä hallitus aloitti kesäkuussa 2023, direktiivin kolmikantaneuvottelut olivat käynnissä ja kriittisimmässä vaiheessaan. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin lieventämistä pidettiin täysin välttämättömänä – suomalaisille kotitalouksille ei saanut asettaa kohtuuttomia velvoitteita. Suomi teki tiivistä yhteistyötä samanmielisten maiden, kuten Ruotsin ja Saksan, kanssa varmistaakseen, että neuvoston joustavampi linja säilyy parlamentin paineesta huolimatta.

– Jos tässä EU-vaikuttamistyössä olisi epäonnistuttu, suomalaiset kantaisivat nyt miljardien pakkoremonttitaakkaa. Joulukuussa 2023 saavutettu neuvottelutulos poisti asuinrakennuksille sälytetyt pakot kokonaan, Purra huomauttaa.

– Tämän tuloksena tänään hyväksytty esitys on sisällöltään hyvin maltillinen. Yksittäisiltä asuinrakennuksilta ei vaadita tiettyä energialuokkaa määräaikaan mennessä, vaan Suomen on varmistettava kansallisesti, että asuinrakennuskannan kokonaisenergiankulutus laskee 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Remontit voidaan tehdä muiden suurten peruskorjausten, kuten julkisivu- tai putkiremonttien, yhteydessä ilman mitään keinotekoisia erillisiä määräaikoja.

Järki voitti

Hyväksytty laki koskee nimenomaan julkisia rakennuksia ja muita ei-asuinrakennuksia, kuten liike-, toimisto- ja opetusrakennuksia, kun taas asuinrakennukset, kuten kerros-, rivi- ja omakotitalot, on rajattu energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten ulkopuolelle.

– Tämä on malliesimerkki siitä, mitä rohkealla EU-ennakkovaikuttamisella saavutetaan – suomalaisten kotitalouksien päätösvalta ja omaisuudensuoja turvattiin ilman järjettömiä pakkoremontteja. EU-politiikka on pääasiassa tylsää puurtamista eikä siitä saa seksikkäitä otsikoita – mutta joskus kannattaisi, sillä ei ole kovin tylsää, että hallitus säästää 13-21 miljardia suomalaisten rahaa onnistuneella EU-politiikalla.

– Jos hallituspohja olisi ollut toinen, voimme vain kuvitella, millaiseen ahdinkoon pientalojen omistajat ja maaseudun kiinteistöt olisi ajettu. Ilman tiukkaa ja peräänantamatonta EU-vaikuttamista parlamentin ajamat pakkoremontit olisivat voineet johtaa tilanteeseen, jossa monen vanhan talon arvo olisi romahtanut ja edessä olisivat olleet kohtuuttomat pakkomyynnit. Nyt järki voitti, omaisuudensuoja säilyi ja miljardien remonttilasku torjuttiin, Purra iloitsee.