Ranskassa radikaalivasemmiston johtaja Jean-Luc Mélenchon on keksinyt omaperäisen keinon valtion velkaantumisen hillitsemiseksi. Kesäkuussa Mélenchon nimittäin esitti, että Ranskan keskuspankin hallussa olevat noin 600 miljardin euron valtion velkapaperit voitaisiin yksinkertaisesti mitätöidä.
Mélenchon itse asiassa kuvaili ajatustaan Aku Ankan henkisesti sanomalla, että velkapaperit voisi ottaa kassakaapista ja tuikata tuleen. Sen jälkeen niitä ei enää olisi, eikä kukaan hänen mukaansa huomaisi niiden katoamista. Kyse on lähes viidenneksestä Ranskan julkisesta velasta.
Punapomo on myös esittänyt keskuspankkien hallussa olevien valtionvelkojen jäädyttämistä tai muuttamista korottomiksi ja luopumista eräpäivistä. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on ihme kyllä torjunut velkojen mitätöimisen. Se olisi hänen mukaansa EU:n perussopimuksen vastaista ja voisi horjuttaa luottamusta koko euroalueen rahoitusjärjestelmään
Vuokralaisen asialla
Mélenchonin poliittiseen ohjelmaan kuuluu tyhjillään olevien asuntojen ja vajaakäytettyjen toimitilojen ottaminen asumiskäyttöön. Hän on esittänyt myös häätöjen rajoittamista ja kiinteistöperintöjen rajoittamista enintään viiteen asuntoon. Rajan ylittävä kiinteistöomaisuus siirrettäisiin julkiseen eli sosiaaliseen asuntokantaan.
Äärivasemmiston mukaan nykyinen asuntomarkkinajärjestelmä ei kykene turvaamaan (tulonsiirtojen varassa elävien) kansalaisten oikeutta asumiseen. Aloitteesta tuohtuneiden mukaan sosialisointi kuinka ollakaan heikentäisi omistusoikeuden suojaa ja vähentäisi investointihalukkuutta eli asuntorakentamista.
Vasemmiston fetissi
Saksan pääkaupungissa Berliinissä syyskuun vaalit voittanut vasemmistopuolue Die Linke suunnittelee yhdessä vihreiden ja sosiaalidemokraattien kanssa suurten kiinteistöyhtiöiden asuntokannan pakkososialisointia.
Die Linke perustelee hanketta kohtuuhintaisen asumisen turvaamisella. Kiinteistöalan edustajat puolestaan katsovat, ettei omistuksen siirtäminen julkiselle sektorille tuota yhtään uutta asuntoa.
Punavihreän neuvottelusopimuksen mukaan noin 160 000 asuntoa siirrettäisiin yksityisiltä yhtiöiltä julkiseen omistukseen. Toimenpide koskisi yrityksiä, joilla on Berliinissä yli 10 000 asuntoa. Omistajille maksettavien korvausten enimmäismääräksi on kaavailtu 16 miljardia euroa.
Vasemmiston hanke on herättänyt tuikeaa vastarintaa liittohallituksessa. Kristillisdemokraattien sisäministeri Alexander Dobrindt valmistelee lakia, jolla asuntojen sosialisointia vaikeutettaisiin. Dobrindt on kutsunut suunnitelmaa vasemmistolaiseksi yhteiskunnallistamisfetissiksi, joka hänen mukaansa ei sovi yhteen perustuslain kanssa.
Sosialisti sääntelee
Espanjassa sosialistipääministeri Pedro Sánchezin hallitus on jo toteuttanut voimakkaita asuntomarkkinoiden sääntelytoimia. Vuokrien korotuksia on rajoitettu, suurten kiinteistönomistajien toimintaa säännelty ja haavoittuvassa asemassa olevien vuokralaisten häätöjä vaikeutettu.
Hallitus on perustellut toimia asuntopulalla ja asumiskustannusten voimakkaalla nousulla. Arvostelijat taasen ovat varoittaneet, että vuokrasääntely ja sijoittajien toiminnan rajoittaminen voivat vähentää asuntojen tarjontaa entisestään.
Espanjan esimerkki puhuttaa
SDP puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan talouskehityksen esimerkiksi, josta Suomen pitäisi ottaa oppia. Lindtman on korostanut erityisesti talouskasvua, työmarkkinoiden vakautta ja investointeja. Itse asiassa Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen koko Suomen vasemmiston esikuvaksi.
– Lindtmanin SDP:ssä ihaillaan sosialistien johdossa olevan Espanjan politiikkaa ja juhlitaan talouskasvua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:ssä:
– Katsotaanpa maahanmuuton hurjia lukuja: Maahanmuuttajien määrä on suorastaan räjähtänyt pääministeri Sánchezin kaudella. Vuosina 2019–2026 maahanmuuttajien määrä on kasvanut käsittämättömät 3,5 miljoonaa, ja kokonaismäärä nousi 10 miljoonaan. Maan väkiluku lähestyy nyt 50 miljoonaa. 25 vuotta sitten 1/20 Espanjan asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Nyt osuus on 1/5 – korkeampi kuin Yhdysvalloissa!
“Oikeiston yhteistyöhakukkuus kyseenalaistetaan”
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson puolestaan toimii samassa Euroopan parlamentin The Left -ryhmässä kuin Saksan Die Linken edustajat. Andersson kertoo käyneensä Saksassa tukemassa Die Linken vaalikampanjaa. Hän sanoo olleensa tekemisissä Die Linken kahden puheenjohtajan, Ines Schwerdtnerin ja Jan van Akenin kanssa:
– Kun äärioikeisto nousee eri puolilla Eurooppaa, ihmiset kaipaavat puolueita, jotka uskaltavat kyseenalaistaa perinteisen oikeiston yhteistyöhalukkuutta siihen suuntaan”, Andersson päästelee Helsingin Sanomissa.
Euroopan velkavuori kasvaa
Eurostatin lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan euroalueen julkisen talouden bruttovelka oli kesäkuun lopussa 88,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kreikassa velkasuhde oli 144,8 prosenttia, Italiassa 139,9 prosenttia, Ranskassa 119,1 prosenttia ja Espanjassa 101,4 prosenttia. Suomessa porosenttiluku oli 90,2.
Velkaantuminen vaikeuttaa hallitusten mahdollisuuksia rahoittaa uusia menoja. Samaan aikaan Euroopassa tarvitaan lisää rahaa puolustukseen, Ukrainan tukemiseen, väestön ikääntymisestä aiheutuviin menoihin ja talouskasvun vauhdittamiseen ynnä tulonsiirtojen rahoittamiseen.
Vasemmisto nousee varjoista
Euroopan poliittista kehitystä on viime vuosina tarkasteltu ennen kaikkea kansallismielisen oikeiston vahvistumisen kautta. Samaan aikaan osa vasemmistosta on nostanut uudelleen esiin kysymyksiä, jotka liittyvät sosialismin perinteisiin tavoitteisiin: tuotanto-omaisuuden yhteiskunnallistamiseen, varallisuuden uudelleenjakoon ja julkisen vallan vahvempaan asemaan taloudessa.
Berliinin asuntokaappaus, Mélenchonin velkapuhe ja Espanjan markkinasääntely edustavat kuitenkin erilaisia talouspoliittisia ratkaisuja. Yhteistä niille on pyrkimys vahvistaa poliittista päätöksentekoa suhteessa kapitalismiin.
Kehityksen voi niin halutessaan nähdä myös demokratian kriisinä. Nettomaksajien jäädessä pikkuhiljaa vähemmistöön heistä tulee tuensaajien torppareita ja proletariaatin diktatuuri onkin yllättäen tullut lihaksi.
