Espanja

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin hehkutusta Eurooppa-politiikan "perinpohjaisesta uudistuksesta". Purra muistuttaa, että tällä kaudella hallitus on puolustanut aktiivisesti Suomen kansallista etua, esimerkiksi vastustamalla uusia yhteisvelkahankkeita ja äänestämällä komission vastuuvapautta vastaan. Purra pohtiikin, mitä Lindtmanin linja käytännössä tarkoittaisi.

Oppositiossa SDP on profiloitunut hallituksen leikkauksia moittimalla. Demokratiaan kuuluu mielipiteiden moninaisuus, siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kuinka tosissaan SDP leikkausvastaisuudessaan oikein on?

SDP havittelee sosialistista utopiaa ja kokoomus EU-liittovaltiota. Kummankaan prioriteettilistan kärjessä ei ole suomalainen veronmaksaja, muistuttaa Perussuomalainen Nuoriso.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut, että Suomen pitäisi ottaa oppia Espanjan sosialistihallituksen talouspolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Lindtmanin Espanja-ihailu näyttää päivä päivältä oudommalta.

Kauppalehti uutisoi viikonloppuna, että Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisvälineestä saatuja varoja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen sijaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom ihmettelee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin viimeaikaisia Espanjaa ylistäneitä puheita.

Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.

Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius varoittaa, että Espanjan sosialistihallituksen kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on kehitys, jota Suomen tulee aktiivisesti torjua Natossa.

Eläkekatosta keskustelun avannut keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on saanut yllättävän liittolaisen: vasemmistoliitto on täysin samoilla linjoilla ja vihreät osittain. Yhteinen linja löytyi, vaikka Keskusta on vakuutellut, että punavihreä yhteistyö ei enää maistu.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen ehdottaa EU:lle uutta pakettia, joka olisi samaan aikaan sekä energiapaketti, omavaraispaketti että ilmastopaketti. Paketin nimi olisi ydinvoimapaketti. Valitettavasti EU:n suuret jäsenmaat ovat kuitenkin kulkemassa täysin toiseen suuntaan luovuttuaan tai suunnitellessaan luopuvansa ydinvoimasta kokonaan.

Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Hollannissa ilotulitteiden ampuminen lähti uudenvuoden aattona totaalisesti käsistä riehujien tulittaessa viranomaisia ja ampuessa summittaisesti kohti väkijoukkoja. Kaksi ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui. Kirkkokin paloi siinä sivussa. Vuodenvaihteen levottomuudet Euroopassa olivat enemmän tai vähemmän heijastuksia hallitsemattoman maahanmuuton ongelmista ja kansallismielisten puolueiden kannatus sai taas kerran vankan lisäpotkun.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.

Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat ottaa Gazan hallintaansa ja kehittää siitä ”Lähi-Idän Rivieran”. Ajatus on saanut tunteita ja hiuksiakin nostattavan vastaanoton, jossa realismi on jäänyt taka-alalle. Valtio, joka ei pysty tulemaan toimeen omillaan on aina keinotekoinen.