Jani Mäkelä vaatii uudistuksia turvapaikkajärjestelmään: ”Sitä ei saa käyttää elintason tavoitteluun”

Heinäkuun lopulla Espanjalle kuuluvaan Ceutaan pyrki suuri joukko ihmisiä Marokosta. Kansanedustaja Jani Mäkelä arvioi, että tapahtumat liittyvät laajempaan Eurooppaan kohdistuvaan siirtolaispaineeseen.

Mäkelän mukaan Eurooppa näyttäytyy monille lähtömaiden nuorille huomattavasti paremmin voivana alueena. Hänen mukaansa paineen taustalla ovat muun muassa lähtömaiden heikot tulevaisuudennäkymät, väestörakenne sekä sodat ja konfliktit.

– Eurooppaanhan haluaisi valtava määrä ihmisiä. Eurooppa nähdään kuitenkin sille huomattavasti paremmin voivana alueena kuin mitä näiden ihmisten lähtömaat ovat.

Schengen-alueelle pääseminen herättää huolta

Ceutan tapauksessa Mäkelä pitää merkittävänä myös sitä, että Espanjalla on alueita Afrikan mantereella. Hänen mukaansa Euroopan alueelle pääseminen mahdollistaa liikkumisen Schengen-alueella.

– Sehän on koko Schengen-alueen ongelma, jos nämä ihmiset olisivat päässeet vaikka Espanjan maaperälle Eurooppaan. Sittenhän he ovat Schengen-alueen sisällä ilman perusteltua oikeutta oleskella Schengen alueen sisällä ja pääsisivät liikkumaan vapaasti normaalitilanteessa.

Turvapaikkakäsittely EU:n ulkopuolelle

Mäkelän mukaan Eurooppaan suuntautuvaa painetta on tarkasteltava kahden eri ilmiön kautta. Hänen mukaansa toinen liittyy luonnolliseen muuttoliikkeen paineeseen ja toinen tilanteisiin, joissa valtiolliset toimijat edesauttavat ihmisten saapumista Eurooppaan.

Suomen osalta Mäkelä nostaa esiin myös Venäjän toiminnan ja rajaturvallisuuden.

– Nythän tähän valtiollisen toimijan toimintaanhan on pystytty puuttumaan lainsäädännöllä.

Mäkelä katsoo, että turvapaikkajärjestelmään tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Hänen mielestään järjestelmää ei pitäisi voida käyttää elintasosiirtolaisuuden välineenä.

Yhtenä konkreettisena muutoksena Mäkelä esittää turvapaikkakäsittelyn ja vastaanottojärjestelyjen siirtämistä Euroopan unionin ja Schengen-alueen ulkopuolelle. Hänen mukaansa tällä voitaisiin vaikuttaa siihen viestiin, jonka Eurooppa antaa mahdollisille tulijoille.

Mäkelä nostaa esiin myös sosiaalisen median merkityksen siinä, miten tieto Euroopan käytännöistä leviää.

– Sosiaalisen median voimaa ei kannata aliarvioida. Siellä kulkee tieto siitä, miten asiat toimii.

Mäkelän mukaan Suomen kansalaisuuden ehtoja ja sosiaaliturvaa koskevaa politiikkaa pitäisi kehittää. Hän kertoo perussuomalaisten linjan olevan, että sosiaaliturvaa tulisi kehittää kansalaisuusperusteisemmaksi ja kansalaisuuden ehtoja tiukentaa.

Rajaturvallisuuden lainsäädännön jatkuvuus huolettaa

Suomen kannalta Mäkelä nostaa esiin erityisesti rajaturvallisuutta koskevan lainsäädännön jatkuvuuden. Hänen mukaansa nykyisen lainsäädännön voimassaolon jatkuminen riippuu tulevien eduskuntien ja hallitusten päätöksistä.

– Pelottaa, jos tämä lainsäädännöllinen pohja häviää. Tällä hetkellä viranomaisilla on ihan hyvä toimintavalmius.

Mäkelä pitää tärkeänä myös sitä, että Euroopassa pystyttäisiin vähentämään lähtömaiden ongelmia esimerkiksi rauhan ja humanitaarisen avun avulla. Tavoitteena pitäisikin olla, että kriisialueiden ihmisillä olisi mahdollisuus elää turvallisesti mahdollisimman lähellä kotiseutuaan.

Turvapaikkajärjestelmää tarvitaan edelleen

Turvapaikkajärjestelmää Mäkelä ei kuitenkaan katso tarpeettomaksi. Hän nostaa esiin tilanteet, joissa henkilö pakenee esimerkiksi poliittista vainoa tai sotaa.

– Ei turvapaikkajärjestelmä ole tullut tiensä päähän. Edelleenkin voisi olla tarve sellaiselle, jos puhutaan vaikka jostain poliittisista turvapaikoista.

Mäkelän mukaan järjestelmän keskeinen ongelma on siinä, jos sitä käytetään paremman elintason tavoitteluun.
Mäkelän mukaan Euroopan siirtolaispaine ei ole katoamassa, ja siksi turvapaikkajärjestelmään tarvitaan muutoksia.