Turvapaikkapaktilla pyritään nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä ja yhdenmukaistamaan käytäntöjä EU:n eri jäsenmaiden välillä. Suurempi osa hakemuksista voidaan pian hylätä nopeutetussa menettelyssä ilman tutkintaa, Mauri Peltokangas taustoittaa.
Peltokangas pitää lain yhtenä tärkeimmistä pointeista niin sanottua seulontamenettelyä, jossa seulan läpikäyneet henkilöt ohjataan joko turvapaikkamenettelyyn tai suoraan palautettaviksi. Tulijoiden henkilöllisyys, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä haavoittuvuus ja terveydentila tarkastetaan. Menettely koskee myös heitä, jotka otetaan kiinni unionin alueella ja joille ei ole seulontaa tai rajatarkastusta vielä tehty.
– Poliisille, Rajavartiolaitokselle ja suojelupoliisille säädetään luonnollisesti asianmukaiset toimivaltuudet. Väärin perustein alueelle pyrkivät voidaan lähettää kotimatkalle jo hyvissä ajoin, Peltokangas sanoo.
Kolmannen maan käsitettä laajennetaan
Turvapaikkapakti tulee laajentamaan kolmannen maan käsitettä, mikä tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijalta ei enää edellytetä kiinteää sidettä kolmanteen maahan palautuksen mahdollistamiseksi. Riittäväksi perusteeksi katsotaan se, että henkilö on kulkenut kyseisen maan kautta tai EU:lla on sopimus tämän maan kanssa palautuksista.
– Tämä on aivan maalaisjärkeen käypää uudistamista. Näinhän tämän nyt olisi aina pitänyt olla, Peltokangas tuumaa.
Turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle?
Peltokangas linjaa, että EU:n turvapaikkapolitiikan tavoitteena täytyy olla se, että turvapaikkaprosessi siirretään kokonaan unionin rajojen ulkopuolelle. Suomi tekee yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa, jotta tavoitetta saadaan eteenpäin.
– Tilastojen valossa on selvää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden poistaminen tuottaa haasteita. Kehitysapu pitää tehdä riippuvaiseksi toimivista palautuksista ja kytkeä viisumipolitiikka siihen, että kolmannet maat ottavat palautettavat kansalaisensa vastaan, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
– Asia ei tosin lopullisesti ratkea ennen kuin lopetamme nykyisenkaltaisen turvapaikkamallin kokonaan.
Kiristykset yleiseurooppalainen trendi
Peltokangas muistuttaa, että turvapaikkapolitiikka on kiristymään päin muuallakin Euroopassa. Hän pitää tärkeänä, että Suomi on mukana viemässä koko maanosaa kohti oikeaa suuntaa. Punavihreiden ja osin keskustalaistenkin vastustus maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutosta kohtaan ei lakkaa hämmästyttämästä Peltokangasta.
– Jos nämä puolueet saavat ensi hallituskaudella päättää suunnasta, he tulevat ajamaan löysennyksiä nykyhallituksen uudistuksiin. Kaikki meistä tietävät, mihin avoimien rajojen politiikka johtaa, eikä sitä saa päästä tapahtumaan, Peltokangas painottaa.