LEHTIKUVA
Maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat alkaneet vaikuttaa, sillä Suomeen suuntautuva maahanmuutto väheni merkittävästi viime vuonna. Sekä työperäisten että opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä laski. Myös turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi laskuaan.
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi vuonna 2025 laskuaan, Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedottaa.
Maahanmuuttovirastoon jätettiin 2025 yhteensä 2 549 turvapaikkahakemusta, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 948. Eniten hakemuksia tuli Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisilta.
Myös EU-tasolla turvapaikkahakemusten määrä on ollut laskussa vuodesta 2024 lähtien.
– EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2024 lähtien. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa muutokset maiden työntötekijöissä ja EU-alueelle pääsyn vaikeutuminen, Migrin tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Työperusteisten lupien määrä on viime vuosina ollut laskusuuntainen. Vuonna 2025 työperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 24 prosenttia edellisvuodesta.
Vähennystä nähtiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Sote-alalle myönnettyjen lupien osuus laski jopa 81 prosenttia ja rakennusalan 24 prosenttia.
Hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset niin työperäiseen kuin opiskelijaperäiseen maahanmuuttoon todennäköisesti jatkavat laskevaa kehitystä myös tulevina vuosina.
Erityisesti toisen asteen koulutukseen tuleville kolmansien maiden kansalaisille otetaan käyttöön lukuvuosimaksut elokuusta 2026 alkaen.
Arvioiden mukaan nämä toimet sekä muut oleskelulupakriteerien kiristykset todennäköisesti hillitsevät etenkin matalapalkka-aloille ja toisen asteen koulutukseen suuntautuvaa maahanmuuttoa jatkossakin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Maahanmuuttajien vastuuta kotoutumisesta lisätään ja velvoitteita kiristetään. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan kotoutuminen perustuu jatkossa työhön, ja järjestelmä uudistetaan kannustavammaksi osana hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen on esittänyt kolmansiin maihin perustettavia paluukeskuksia ratkaisuksi turvallisuusuhan suomalaisille aiheuttavien henkilöiden poistamiseksi Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kiittää Rantasta siitä, että tämä ajaa asiaa eteenpäin. - Ei voi olla niin, että jihadistitaustaiset uhkailijat saavat suojelua "ihmisoikeuksiin” vedoten samalla kun suomalaiset joutuvat pelkäämään, Seppänen kirjoittaa Facebookissa.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
Sisäministeri Mari Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muutoin Suomessa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Irakissa juuri vierailleen Rantasen mukaan maan turvallisuustilanne on parantunut niin, että se luo irakilaisille paluumahdollisuuksia.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Lue lisää
Lue lisää
