LEHTIKUVA
Maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat alkaneet vaikuttaa, sillä Suomeen suuntautuva maahanmuutto väheni merkittävästi viime vuonna. Sekä työperäisten että opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä laski. Myös turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi laskuaan.
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi vuonna 2025 laskuaan, Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedottaa.
Maahanmuuttovirastoon jätettiin 2025 yhteensä 2 549 turvapaikkahakemusta, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 948. Eniten hakemuksia tuli Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisilta.
Myös EU-tasolla turvapaikkahakemusten määrä on ollut laskussa vuodesta 2024 lähtien.
– EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2024 lähtien. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa muutokset maiden työntötekijöissä ja EU-alueelle pääsyn vaikeutuminen, Migrin tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Työperusteisten lupien määrä on viime vuosina ollut laskusuuntainen. Vuonna 2025 työperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 24 prosenttia edellisvuodesta.
Vähennystä nähtiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Sote-alalle myönnettyjen lupien osuus laski jopa 81 prosenttia ja rakennusalan 24 prosenttia.
Hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset niin työperäiseen kuin opiskelijaperäiseen maahanmuuttoon todennäköisesti jatkavat laskevaa kehitystä myös tulevina vuosina.
Erityisesti toisen asteen koulutukseen tuleville kolmansien maiden kansalaisille otetaan käyttöön lukuvuosimaksut elokuusta 2026 alkaen.
Arvioiden mukaan nämä toimet sekä muut oleskelulupakriteerien kiristykset todennäköisesti hillitsevät etenkin matalapalkka-aloille ja toisen asteen koulutukseen suuntautuvaa maahanmuuttoa jatkossakin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Maahanmuuttajien vastuuta kotoutumisesta lisätään ja velvoitteita kiristetään. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan kotoutuminen perustuu jatkossa työhön, ja järjestelmä uudistetaan kannustavammaksi osana hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen on esittänyt kolmansiin maihin perustettavia paluukeskuksia ratkaisuksi turvallisuusuhan suomalaisille aiheuttavien henkilöiden poistamiseksi Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kiittää Rantasta siitä, että tämä ajaa asiaa eteenpäin. - Ei voi olla niin, että jihadistitaustaiset uhkailijat saavat suojelua "ihmisoikeuksiin” vedoten samalla kun suomalaiset joutuvat pelkäämään, Seppänen kirjoittaa Facebookissa.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.
Sisäministeri Mari Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muutoin Suomessa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Irakissa juuri vierailleen Rantasen mukaan maan turvallisuustilanne on parantunut niin, että se luo irakilaisille paluumahdollisuuksia.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
