

LEHTIKUVA
Hallitus valmistelee kansalaisuuskoetta osaksi tiukentuvaa kansalaisuuslakia – Rantanen: ”Suomen kansalaisuus ei ole automaatio”
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Kansalaisuuskokeella mitattaisiin hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, lainsäädännöstä ja perusperiaatteista. Yhteiskuntatietouden voisi osoittaa myös suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Koe suoritettaisiin sähköisesti suomeksi tai ruotsiksi.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio. Uudistusten tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, toteaa perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sisäministeriön tiedotteessa.
Tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta mittarissa
Kokeen kysymykset perustuisivat kaikille avoimeen oppimateriaaliin, joka laaditaan nykyisen yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin pohjalta. Materiaalin tarkoituksena on varmistaa kokeen läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.
Kysymykset käsittelisivät esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, Suomen historiaa ja kulttuuria sekä yhteiskunnan keskeisiä rakenteita. Maahanmuuttovirasto vastaisi kokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä ja sopisi kokeen laatimisesta esimerkiksi yliopiston kanssa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nuhteettomuusvaatimus kansalaisuuden ehdot kansalaisuuskoe toimeentuloedellytys asumisaikavaatimus Sisäministeriö suomalainen kulttuuri työnteko Suomen kansalaisuus Kansalaisuuslaki Mari Rantanen Kotoutuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan – kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osana uudistusta selvitetään
Sisäministeriön työryhmä on selvittänyt, millä tavoin kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan siten, että Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.

Sisäministeri Mari Rantanen: ”Kansalaisuus ei ole jakotavaraa”
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.

Perussuomalaiset: Suomen kansalaisuus on ansaittu oikeus, ei automaattinen etu
Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.

Antikainen: Kansalaisuus on ansaittava teoilla – se ei voi olla automaattisesti jaettava etuus
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä kansalaisuuslain tiukentamiseksi tervetulleena päätöksenä. Uudistus on vahva viesti siitä, että Suomen kansalaisuutta ei enää myönnetä automaattisesti, vaan hakijan on ansaittava se teoillaan.
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.














