Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa vuosittain 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa Suomeen. Ammattiyhdistysliike tyrmää luvun, mutta yksimielistä linjaa palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole.
SAK haluaa pitää saatavuusharkinnan, Akava haluaa luopua siitä. Hallituksen maahanmuuttolinja ei kummallekaan maistu, mutta eri perustein.
SAK: EK:n tavoite ylimitoitettu
SAK:n koulutus- ja työasioiden päällikkö Mikko Heinikoski pitää EK:n 45 000 maahanmuuttajan vuositavoitetta liian suurena.
– Tuo EK:n esittämä luku tässä taloustilanteessa on ylimitoitettu. Eniten määrään vaikuttavat varmasti talouden suhdanteet ja sitä kautta tarvittava työntekijöiden määrä, Heinikoski sanoo.
SAK ei nyt kerro omaa tavoitettaan. Heinikoski toteaa, että maahanmuuton tason pitää seurata todellista työvoimatarvetta, ja tarpeen määrittelyssä tarvitaan viranomaisia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.
Saatavuusharkinnassa SAK on perussuomalaisten kanssa samalla linjalla. Järjestelmä mahdollistaa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin vain aloille, joille ei löydy tekijöitä Suomesta tai EU-alueelta.
SAK pitää järjestelmää toimivana, joskin kehitettävänä. Päätökset eivät Heinikosken mukaan aina nojaa luotettaviin tilastoihin, ja työnantajapuolen lobbaus viranomaisia kohtaan on kovaa.
Saatavuusharkinta on hänen mukaansa myös maahanmuuttajan oma etu:
– Jos tietyllä alalla on paljon osaavia työttömiä, niin maahan tulleella on erittäin suuri riski vain lyhyeen työsuhteeseen ja hyväksikäyttöön.
SAK myötäilee SDP:tä ja silmäilee Afrikkaan
SAK on perinteisesti kulkenut käsi kädessä SDP:n kanssa, eikä maahanmuuttopolitiikka ole poikkeus.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on aiemmin hahmotellut Suomen työvoimatarpeita globaalissa viitekehyksessä.
Länsi-Afrikan matkaa käsittelevässä blogikirjoituksessaan Eloranta totesi, että ”Eurooppa myös tarvitsee ja haluaa työvoimaa Afrikasta”, ja kirjasi Suomen olevan ”kovassa kilpailussa oman työvoimatarpeensa kanssa”. Kirjoitus hahmottaa Afrikan relevanttina rekrytointialueena myös Suomelle.
Töitä etsiville suomalaisille SAK-johdon Afrikka-visiointi on kuin saavillinen kylmää vettä niskaan. SAK puhuu maltillisesta maahanmuutosta, mutta järjestöjohto katselee jo mantereiden taakse uusia tulijoita.
Mikäli SDP päätyy seuraavaan hallitukseen, SAK:n voidaan odottaa palaavan maahanmuuton hehkuttajaksi työvoimatarpeen verhon taakse piiloutuen.
Akava: Saatavuusharkinnasta pitää luopua
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan saatavuusharkinnasta pitäisi luopua.
Löfgren perustelee kantaansa kolmella argumentilla. Järjestelmässä käytettävä data ei vastaa todellista rekrytointitarvetta. Piilotyöpaikat ja suorahaut eivät näy tilastoissa, eivätkä kaikki työnhakijaksi tilastoidut ole tosiasiassa valmiita työllistymään.
Data myös perustuu karkeaan luokitteluun, joka ei tavoita nykypäivän osaamistarpeita. Lisäksi Löfgren kiistää järjestelmän toimivuuden hyväksikäytön torjunnassa.
– Saatavuusharkinta on osoittautunut huonoksi välineeksi hyväksikäytön torjunnassa. Suomessa on jo paljon näyttöä siitä, että räikeää hyväksikäyttöä esiintyy myös saatavuusharkinnan alaisilla aloilla, Löfgren sanoo.
Akava esittää tilalle pisteytysjärjestelmää. Siinä valtio, ei yksittäinen työnantaja, määrittelisi kriteerit potentiaalisille maahanmuuttajille. Malli loisi nopeamman väylän pysyvään oleskelulupaan, mutta ei korvaisi nykyistä järjestelmää kokonaan.
Pitovoimaa – mutta kenelle?
Löfgrenin mukaan koko maahanmuuttokeskustelu pitäisi siirtää vetovoimasta pitovoimaan. Jo Suomessa olevien maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä osaamisensa tasoisiin tehtäviin pitäisi tukea nykyistä paremmin.
Suomessa on merkittävä määrä maahanmuuttajataustaisia työttömiä. Löfgrenin mukaan esteitä ovat kielikoulutuksen hitaus, tutkintojen tunnustamisen vaikeus, työnantajien ennakkoluulot ja se, että osa maahanmuuttajista päätyy osaamistaan alempiin tehtäviin.
Löfgrenin luettelemat työllistymisesteet koskevat kuitenkin täsmälleen yhtä lailla uusia maahanmuuttajia kuin jo Suomessa olevia.
Akavan puheenjohtaja sivuuttaa Suomessa jo olevien maahanmuuttajataustaisten työttömien massan eikä kerro, miksi uusien maahanmuuttajien rekrytointi ratkaisisi ongelmat, joita ei ole kyetty ratkaisemaan niiden osalta, jotka ovat jo täällä.
Löfgren vaikenee myös ETLA:n selvityksestä, jonka mukaan maahanmuutto itse asiassa kiihdyttää työttömyyden kasvua Suomessa.
Yhteisiä näkemyksiä ei ole paljon
SAK:n ja perussuomalaisten linjauksia yhdistää saatavuusharkinta: molemmat haluavat säilyttää sen. Muilta osin yhteisiä näkemyksiä on vähän.
SAK moittii hallitusta maahanmuuttolainsäädännön kiristämisestä. Järjestö vaatii alipalkkauksen kriminalisointia ja valvontaan lisää resursseja. Heinikoski tiivistää linjan:
– SAK suhtautuu maahanmuuttoon positiivisesti, mutta sen aiheuttamiin lieveilmiöihin, kuten hyväksikäyttöön, erittäin kriittisesti.
Akavan ja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksissa on selkeitä eroja.
Perussuomalaiset on tuonut esille maahanmuuton kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kustannuksia veronmaksajille ja jo maassa olevien ulkomaalaisten omaa vastuuta sopeutua.
Akava sen sijaan ottaisi edelleen kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuosittain, mutta kritisoi työnantajia ja hallituksen kotoutumispalveluihin kohdistamia leikkauksia.