Ay-liikkeen piirissä suitsutetaan edelleen työperäistä maahanmuuttoa, vaikka moni tulija päätyy Kelan rahoille. Ne maahanmuuttajat, jotka ylipäätään työllistyvät, päätyvät lähinnä matalapalkka-aloille, joiden tekijöistä ei ole Suomessa pulaa. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa vuosittain 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa Suomeen. Ammattiyhdistysliike tyrmää luvun, mutta yksimielistä linjaa palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole.
SAK haluaa pitää saatavuusharkinnan, Akava haluaa luopua siitä. Hallituksen maahanmuuttolinja ei kummallekaan maistu, mutta eri perustein.
SAK:n koulutus- ja työasioiden päällikkö Mikko Heinikoski pitää EK:n 45 000 maahanmuuttajan vuositavoitetta liian suurena.
– Tuo EK:n esittämä luku tässä taloustilanteessa on ylimitoitettu. Eniten määrään vaikuttavat varmasti talouden suhdanteet ja sitä kautta tarvittava työntekijöiden määrä, Heinikoski sanoo.
SAK ei nyt kerro omaa tavoitettaan. Heinikoski toteaa, että maahanmuuton tason pitää seurata todellista työvoimatarvetta, ja tarpeen määrittelyssä tarvitaan viranomaisia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.
Saatavuusharkinnassa SAK on perussuomalaisten kanssa samalla linjalla. Järjestelmä mahdollistaa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin vain aloille, joille ei löydy tekijöitä Suomesta tai EU-alueelta.
SAK pitää järjestelmää toimivana, joskin kehitettävänä. Päätökset eivät Heinikosken mukaan aina nojaa luotettaviin tilastoihin, ja työnantajapuolen lobbaus viranomaisia kohtaan on kovaa.
Saatavuusharkinta on hänen mukaansa myös maahanmuuttajan oma etu:
– Jos tietyllä alalla on paljon osaavia työttömiä, niin maahan tulleella on erittäin suuri riski vain lyhyeen työsuhteeseen ja hyväksikäyttöön.
SAK on perinteisesti kulkenut käsi kädessä SDP:n kanssa, eikä maahanmuuttopolitiikka ole poikkeus.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on aiemmin hahmotellut Suomen työvoimatarpeita globaalissa viitekehyksessä.
Länsi-Afrikan matkaa käsittelevässä blogikirjoituksessaan Eloranta totesi, että ”Eurooppa myös tarvitsee ja haluaa työvoimaa Afrikasta”, ja kirjasi Suomen olevan ”kovassa kilpailussa oman työvoimatarpeensa kanssa”. Kirjoitus hahmottaa Afrikan relevanttina rekrytointialueena myös Suomelle.
Töitä etsiville suomalaisille SAK-johdon Afrikka-visiointi on kuin saavillinen kylmää vettä niskaan. SAK puhuu maltillisesta maahanmuutosta, mutta järjestöjohto katselee jo mantereiden taakse uusia tulijoita.
Mikäli SDP päätyy seuraavaan hallitukseen, SAK:n voidaan odottaa palaavan maahanmuuton hehkuttajaksi työvoimatarpeen verhon taakse piiloutuen.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan saatavuusharkinnasta pitäisi luopua.
Löfgren perustelee kantaansa kolmella argumentilla. Järjestelmässä käytettävä data ei vastaa todellista rekrytointitarvetta. Piilotyöpaikat ja suorahaut eivät näy tilastoissa, eivätkä kaikki työnhakijaksi tilastoidut ole tosiasiassa valmiita työllistymään.
Data myös perustuu karkeaan luokitteluun, joka ei tavoita nykypäivän osaamistarpeita. Lisäksi Löfgren kiistää järjestelmän toimivuuden hyväksikäytön torjunnassa.
– Saatavuusharkinta on osoittautunut huonoksi välineeksi hyväksikäytön torjunnassa. Suomessa on jo paljon näyttöä siitä, että räikeää hyväksikäyttöä esiintyy myös saatavuusharkinnan alaisilla aloilla, Löfgren sanoo.
Akava esittää tilalle pisteytysjärjestelmää. Siinä valtio, ei yksittäinen työnantaja, määrittelisi kriteerit potentiaalisille maahanmuuttajille. Malli loisi nopeamman väylän pysyvään oleskelulupaan, mutta ei korvaisi nykyistä järjestelmää kokonaan.
Löfgrenin mukaan koko maahanmuuttokeskustelu pitäisi siirtää vetovoimasta pitovoimaan. Jo Suomessa olevien maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä osaamisensa tasoisiin tehtäviin pitäisi tukea nykyistä paremmin.
Suomessa on merkittävä määrä maahanmuuttajataustaisia työttömiä. Löfgrenin mukaan esteitä ovat kielikoulutuksen hitaus, tutkintojen tunnustamisen vaikeus, työnantajien ennakkoluulot ja se, että osa maahanmuuttajista päätyy osaamistaan alempiin tehtäviin.
Löfgrenin luettelemat työllistymisesteet koskevat kuitenkin täsmälleen yhtä lailla uusia maahanmuuttajia kuin jo Suomessa olevia.
Akavan puheenjohtaja sivuuttaa Suomessa jo olevien maahanmuuttajataustaisten työttömien massan eikä kerro, miksi uusien maahanmuuttajien rekrytointi ratkaisisi ongelmat, joita ei ole kyetty ratkaisemaan niiden osalta, jotka ovat jo täällä.
Löfgren vaikenee myös ETLA:n selvityksestä, jonka mukaan maahanmuutto itse asiassa kiihdyttää työttömyyden kasvua Suomessa.
SAK:n ja perussuomalaisten linjauksia yhdistää saatavuusharkinta: molemmat haluavat säilyttää sen. Muilta osin yhteisiä näkemyksiä on vähän.
SAK moittii hallitusta maahanmuuttolainsäädännön kiristämisestä. Järjestö vaatii alipalkkauksen kriminalisointia ja valvontaan lisää resursseja. Heinikoski tiivistää linjan:
– SAK suhtautuu maahanmuuttoon positiivisesti, mutta sen aiheuttamiin lieveilmiöihin, kuten hyväksikäyttöön, erittäin kriittisesti.
Akavan ja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksissa on selkeitä eroja.
Perussuomalaiset on tuonut esille maahanmuuton kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kustannuksia veronmaksajille ja jo maassa olevien ulkomaalaisten omaa vastuuta sopeutua.
Akava sen sijaan ottaisi edelleen kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuosittain, mutta kritisoi työnantajia ja hallituksen kotoutumispalveluihin kohdistamia leikkauksia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoelämän keskusliitto esitti alkuviikolla, että Suomi tarvitsee vuosittain 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Mikko Lundén, Miko Bergbom, Jorma Piisinen ja Anne Rintamäki pitävät esitystä vastuuttomana etenkin tilanteessa, jossa työttömyyden kasvusta lähes puolet selittyy maahanmuuttajilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää ammattiliitoille kanneoikeutta työperäisen maahanmuuton hyväksikäytölle.
Hallituksen esitys kiristäisi työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia ja selkeyttäisi rikosnimikkeitä. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin alipalkkaukseen ja muihin väärinkäytöksiin.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskusteli perussuomalaisten työmiehenä tunnetun Matti Putkosen johdolla huoltosuhteesta, työttömyydestä ja maahanmuuttopolitiikasta Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa. Vigelius vastasi ohjelmassa myös kuuntelijoiden kysymyksiin aiheesta.
Massiivisesta maahanmuuttajatyöttömyydestä huolimatta keskusta ja sen puoluejohto ylistävät maahanmuuton välttämättömyyttä. Jo vanhalta haiskahtavaan toiveajatteluun uponneen keskustan mielestä Suomessa olisi työvoimapula.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Lue lisää
Lue lisää
