Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lisää maahanmuuttajia, mutta ei tiedä, mihin tulijat työllistyisivät

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julisti maaliskuun lopussa tavoitteensa seuraavia eduskuntavaaleja kohden. EK:n näkemyksen mukaan työhön johtavan maahanmuuton lisääminen olisi yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä toimista.

EK:n vaatimus hämmentää ja herättää kysymyksen: mitkä täsmälleen ovat ne teollisuudenalat ja työpaikat, joihin lisää maahanmuuttajia tarvitaan? Missä ammateissa työvoimapula on suurin?

Suomen Uutiset pyysi Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaa Ilkka Oksalaa nimeämään kolme teollisuudenalaa, joissa akuutti työvoimapula on pahin.

Oksala ei nimennyt yhtään toimialaa eikä yhtään ammattinimikettä.

EK huolissaan talouskasvun pysähtymisestä ennen sen alkamista

Konkreettisin vastaus EK:sta on tullut viestinnästä vastaavalta johtaja Nora Elersiltä, joka on viestipalvelu X:ssä sanonut, että työperäinen maahanmuutto on ”ainoa ratkaisu hoitajapulaan” ja vanhustenhoitoon.

Väitteet hoitajapulasta eivät kuitenkaan ole uskottavia, sillä eri puolilla Suomea on viime vuosina irtisanottu hoitoalan henkilöstöä. Maahanmuuttohuumassaan EK ei näytä ottavan huomioon edes sitä, että maahanmuuttajataustaisten hoitajien puutteellinen kielitaito on vakava riski potilasturvallisuudelle.

EK-johtaja Oksala lausuu, että työvoimapula on lähinnä yritys- ja aluekohtainen. Se johtuu poikkeuksellisen pitkään jatkuneesta talouden heikkoudesta.

– Emme kuitenkaan voi lähteä siitä, että taloutemme ei enää koskaan lähtisi nousuun. Haluamme turvata työvoiman saannin tulevalla nousukaudella.

EK:ssa siis huolehditaan talouskasvun pysähtymisestä jo ennen kasvun alkamista. Työnantajat pelkäävät pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka töitä etsiviä on samaan aikaan yllin kyllin.

Diagnoosi ilman potilasta

Suomessa on ollut pitkään harvinaisen heikko suhdannetilanne. EK:ssakin tämä myönnetään, mutta silti työnantajajärjestö ajaa lisää maahanmuuttoa. Varsinainen työvoimapula on hyvin harvinaista ja paikallista.

EK ei reagoi nykyiseen tilanteeseen, vaan se varautuu hypoteettiseen tulevaisuuteen. Pyöreä varautumisargumentti toimii loputtomasti. Talous ei ole koskaan niin hyvässä tai huonossa kunnossa, ettei seuraavaan nousuun pitäisi valmistautua.

EK:n linjauksessa lisämaahanmuutto on aina oikea lääke riippumatta siitä, mikä taloutta oikeasti vaivaa. Kun talous on heikko, tarvitaan tulevaan nousuun varautumista. Kun talous alkaa kasvaa, pula on jo käsillä. Samaa argumenttia voi kierrättää tilanteesta riippumatta.

Satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa — mihin tarvitaan lisää?

Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä työikäistä maahanmuuttajaa. Miksi tämä työttömien maahanmuuttajien reservi ei kelpaa täyttämään avoimia paikkoja?

Oksalan mukaan syitä on kolme: koulutus on ohjautunut väärille aloille, työttömät asuvat eri paikkakunnilla kuin avoimet työpaikat ja kannustinloukut ovat tehneet työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannattamatonta.

Nämä ovat oikeita havaintoja. Mutta niistä seuraa myös jatkokysymys, miksi samat ongelmat eivät koskisi uusia maahanmuuttajia.

Jos satatuhatta jo Suomessa asuvaa, työvoiman ulkopuolella olevaa, työikäistä maahanmuuttajaa ei työllisty väärän koulutuksen, maantieteellisen epäsopivuuden ja kannustinloukkujen takia, millä perusteella  maahanmuuton lisääminen ratkaisisi tämän ongelman? Sama koulutusrakenne ja maantiede odottaa uusiakin tulijoita. Kannustinloukkuja on karsittu, mutta ne eivät ole täysin poistuneet.

EK:lla ja vihreillä sama maahanmuuttohokema

EK on myös lanseerannut käsitteen ”työhön johtava maahanmuutto”. Se tarkoittaa, että kaiken maahanmuuton, myös humanitaarisen, pitää johtaa työllistymiseen. Sattumaa tai ei, sama hokema on myös vihreän puolueen aktiivisessa käytössä.

EK tulee kuitenkin rivien välistä myöntäneeksi, että nykyinen maahanmuutto ei työllistymiseen riittävässä määrin johda. Tähän ongelmaan EK:lla ei ole ratkaisua.

”Työhön johtamisen” korostamista voi pitää uutena linjauksena elinkeinoelämän järjestöltä, joka on vuosikymmeniä ajanut avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Perussuomalaiset pakottivat rehellisyyteen

Oksalan analyysi maahanmuuton tarpeellisuudesta poikkeaa perussuomalaisten linjasta. Hän löytää perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyydestä kuitenkin myös kehuttavaa.

– Myönnämme, että maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia ja näistä ongelmista on voitava avoimesti puhua julkisuudessa. Perussuomalaisten ansio on se, että näin on tapahtunut, ja nyt muutkin myöntävät, että maahanmuuttoon liittyy ongelmiakin.

Kymmenen vuotta sitten tällainen lausuma EK:n johtajalta olisi ollut poliittisesti mahdoton. Maahanmuuttokritiikki leimattiin automaattisesti rasismiksi, ja elinkeinoelämä pysyi hiljaa tai myötäili valtavirtaa.

Tilanne on muuttunut. Perussuomalaiset ovat pakottaneet maahanmuuttokeskustelun realistisemmaksi.

Silti jännite EK:n ja perussuomalaisten välillä on aito. Elinkeinoelämä katsoo maahanmuuttoa työvoimaresurssina. Perussuomalaiset sen sijaan katsovat sitä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä, johon liittyy turvallisuuskysymyksiä, kansallisen yhtenäisyyden rapautumista ja kustannuksia veronmaksajille.

Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että maahanmuuttajien työttömyysaste on selvästi kantaväestöä korkeampi. Tämä ei ole poliittinen kysymys vaan tilastoitu tosiasia.

EK:n maahanmuuttolinjaus perustuu tulevaisuuden kasvuennusteisiin, ei nykyisiin faktoihin. Linjaus olettaa, että uudet maahanmuuttajat työllistyisivät paremmin kuin nykyiset. Minkäänlaista näyttöä tälle oletukselle ei ole.