LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) eduskuntavaaliavaus sisältää merkittävän vaatimuksen maahanmuuton paisuttamisesta. EK:n mukaan ”työhön johtavan maahanmuuton” lisääminen olisi yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä toimista.
EK:n mukaan Suomi tarvitsee ”radikaaleja maahanmuuttotoimia” ja tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
Perussuomalaiset on tyrmännyt EK:n tavoitteen, ja soraääniä kuuluu nyt muualtakin. Esimerkiksi kokoomusnuoret katsoo, että Suomen kilpailukyky ei voi perustua ulkomailta saapuvaan matalapalkkaiseen työvoimaan ulkomailta.
EK:n vaatimus 45 000 työperäisestä nettomaahanmuuttajasta vuodessa ei tietenkään kestä lähempää tarkastelua, koska se tyystin sivuuttaa jo nyt käsillä olevan massiivisen maahanmuuttajatyöttömyyden, maahanmuuttajien riippuvuuden veronmaksajien heille kustantamista Kela-tuista, maahanmuuton osuuden työttömyyden kasvussa (ETLA) sekä tekoälyn ja digitalisaation vaikutukset työmarkkinoihin tulevaisuudessa.
Silmiin pistävää on erityisesti se, että EK ei kerro, mihin uudet tulijat työllistyisivät ja kuka maksaisi heille palkan.
Nykyään puhutaan toisinaan yleisellä tasolla ”työhön johtavasta maahanmuutosta”, ”osaajista” tai ”hoiva-alan tarpeesta”. Harvemmin sen sijaan näkee listauksia joissa yksilöidään tarkka lukumäärä ja yksilöinti siitä, kuinka monta osaajaa, mihin ammattiin ja mihin yrityksiin heitä tarvittaisiin.
Vielä harvemmin näkee jatkokysymyksiä siitä, miksi vain maahanmuuttajat kelpaisivat, koska työllistää voi myös Suomen reservistä tai EU-alueelta.
EK:ssa vältelläänkin tarkentamasta mihin tulijat työllistyisivät, koska se johtaisi jatkokysymyksiin siitä, miksi Suomessa olevat työttömät työnhakijat tai vajaatyöllistetyt eivät voisi tehdä vastaavia töitä.
Pintatasolla EK puhuu ”kansainvälisistä osaajista” ja ”perustason ammattilaisista”.
EK nostaa esille muutamia ammattialoja, kuten hoiva-alan ja lähihoitajat. Tämäkään avaus ei kestä lähempää tarkastelua, koska useilla hyvinvointialueilla on vastikään käyty laajoja muutosneuvotteluja, ja viime aikoina esimerkiksi kotimaisia sairaanhoitajia on laajasti sanottu irti. Hoitajia siis olisi mahdollista palkata Suomesta jo nyt, mikäli heistä olisi todellinen tarve.
EK:n maahanmuuttovaatimuksen voi helposti torjua myös toteamalla, että useimpien alojen ammattilaisia on tulevaisuuden varalle mahdollista kouluttaa Suomessa, ja sen lisäksi työnantajilla on käytettävissään kaikki EU-alueen työntekijät.
EK:lta näyttää unohtuneen sekin, että perinteisesti työvoimaa on houkuteltu korottamalla palkkatarjousta. Varmaa onkin, että eri alojen ammattilaiset lähtevät kyllä liikkeelle, mikäli työnantajapuoli tarjoaa tuhdimpaa tilipussia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on selvästi korkeammalla kuin kantaväestön, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii silti työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Samaan aikaan EK on esittänyt myös kotihoidon tuen leikkaamista tai rajaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää linjan.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy, miksi elinkeinoelämä ajaa hullun lailla massamaahanmuuttoa. Vastausta ei tarvitse hakea kaukaa, sillä tuore Etlan muistio paljastaa syyn häpeilemättä itse: elinkeinoelämä on valmis repimään hajalle suomalaisen luottamukseen perustuvan turvallisen yhteiskunnan, sillä se saa maahanmuuton kautta halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimusta massamaahanmuutosta ja pitää sitä yritysten näkökulmasta loogisena lyhyen tähtäimen voitontavoittelun kannalta. Rydman toteaa, että tietämättömien ja pieniin palkkoihin tyytyvien maahanmuuttajien tuonti parantaa katteita, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei palvele edes yritysten etua.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi tänään tavoitteitaan ensi vaalikaudelle. EK tahtoo seuraavan hallituksen jopa kolminkertaistavan työperäisen maahanmuuton ja esittää nyt yhteensä 72 esitystä maahanmuuton lisäämiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotukset työperäisen maahanmuuton reilusta kasvattamisesta ja kotihoidontuen lakkauttamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
