LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) eduskuntavaaliavaus sisältää merkittävän vaatimuksen maahanmuuton paisuttamisesta. EK:n mukaan ”työhön johtavan maahanmuuton” lisääminen olisi yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä toimista.
EK:n mukaan Suomi tarvitsee ”radikaaleja maahanmuuttotoimia” ja tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
Perussuomalaiset on tyrmännyt EK:n tavoitteen, ja soraääniä kuuluu nyt muualtakin. Esimerkiksi kokoomusnuoret katsoo, että Suomen kilpailukyky ei voi perustua ulkomailta saapuvaan matalapalkkaiseen työvoimaan ulkomailta.
EK:n vaatimus 45 000 työperäisestä nettomaahanmuuttajasta vuodessa ei tietenkään kestä lähempää tarkastelua, koska se tyystin sivuuttaa jo nyt käsillä olevan massiivisen maahanmuuttajatyöttömyyden, maahanmuuttajien riippuvuuden veronmaksajien heille kustantamista Kela-tuista, maahanmuuton osuuden työttömyyden kasvussa (ETLA) sekä tekoälyn ja digitalisaation vaikutukset työmarkkinoihin tulevaisuudessa.
Silmiin pistävää on erityisesti se, että EK ei kerro, mihin uudet tulijat työllistyisivät ja kuka maksaisi heille palkan.
Nykyään puhutaan toisinaan yleisellä tasolla ”työhön johtavasta maahanmuutosta”, ”osaajista” tai ”hoiva-alan tarpeesta”. Harvemmin sen sijaan näkee listauksia joissa yksilöidään tarkka lukumäärä ja yksilöinti siitä, kuinka monta osaajaa, mihin ammattiin ja mihin yrityksiin heitä tarvittaisiin.
Vielä harvemmin näkee jatkokysymyksiä siitä, miksi vain maahanmuuttajat kelpaisivat, koska työllistää voi myös Suomen reservistä tai EU-alueelta.
EK:ssa vältelläänkin tarkentamasta mihin tulijat työllistyisivät, koska se johtaisi jatkokysymyksiin siitä, miksi Suomessa olevat työttömät työnhakijat tai vajaatyöllistetyt eivät voisi tehdä vastaavia töitä.
Pintatasolla EK puhuu ”kansainvälisistä osaajista” ja ”perustason ammattilaisista”.
EK nostaa esille muutamia ammattialoja, kuten hoiva-alan ja lähihoitajat. Tämäkään avaus ei kestä lähempää tarkastelua, koska useilla hyvinvointialueilla on vastikään käyty laajoja muutosneuvotteluja, ja viime aikoina esimerkiksi kotimaisia sairaanhoitajia on laajasti sanottu irti. Hoitajia siis olisi mahdollista palkata Suomesta jo nyt, mikäli heistä olisi todellinen tarve.
EK:n maahanmuuttovaatimuksen voi helposti torjua myös toteamalla, että useimpien alojen ammattilaisia on tulevaisuuden varalle mahdollista kouluttaa Suomessa, ja sen lisäksi työnantajilla on käytettävissään kaikki EU-alueen työntekijät.
EK:lta näyttää unohtuneen sekin, että perinteisesti työvoimaa on houkuteltu korottamalla palkkatarjousta. Varmaa onkin, että eri alojen ammattilaiset lähtevät kyllä liikkeelle, mikäli työnantajapuoli tarjoaa tuhdimpaa tilipussia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on selvästi korkeammalla kuin kantaväestön, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii silti työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Samaan aikaan EK on esittänyt myös kotihoidon tuen leikkaamista tai rajaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää linjan.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy, miksi elinkeinoelämä ajaa hullun lailla massamaahanmuuttoa. Vastausta ei tarvitse hakea kaukaa, sillä tuore Etlan muistio paljastaa syyn häpeilemättä itse: elinkeinoelämä on valmis repimään hajalle suomalaisen luottamukseen perustuvan turvallisen yhteiskunnan, sillä se saa maahanmuuton kautta halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimusta massamaahanmuutosta ja pitää sitä yritysten näkökulmasta loogisena lyhyen tähtäimen voitontavoittelun kannalta. Rydman toteaa, että tietämättömien ja pieniin palkkoihin tyytyvien maahanmuuttajien tuonti parantaa katteita, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei palvele edes yritysten etua.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi tänään tavoitteitaan ensi vaalikaudelle. EK tahtoo seuraavan hallituksen jopa kolminkertaistavan työperäisen maahanmuuton ja esittää nyt yhteensä 72 esitystä maahanmuuton lisäämiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotukset työperäisen maahanmuuton reilusta kasvattamisesta ja kotihoidontuen lakkauttamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Reformipuolueen johtaja Nigel Farage on esitellyt suunnitelman, jossa Britannian kuninkaallinen laivasto lähetettäisiin Englannin kanaaliin pysäyttämään maahantunkeutujien kumiveneet. Farage kutsuu hanketta omaan tyyliinsä "suurimmaksi sotilasoperaatioksi kanaalissa sitten toisen maailmansodan".
Perussuomalaiset on tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa suurin nousija 1,1 prosentin kannatusnousulla. Tällä hetkellä perussuomalaisten kannatus on Ylen gallupin perusteella jo 15,6 prosenttia, joka on melkein viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius muistuttavatkin näin eduskuntavaalien lähestyessä, että perussuomalaisten äänestäminen on käytännössä ainoa vaihtoehto Antti Lindtmanin johtamalle vasemmistohallitukselle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
