Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho muistuttaa, ettei ole kulunut kovinkaan pitkä aika siitä, kun maassamme vielä vallitsi konsensus siitä, että Suomi on suomalaisten oma maa eikä jonkun muun maa. Halla-aho ihmettelee etenkin suomalaista mediaa, joka kevään eduskuntavaalien jälkeen on ryhtynyt kaiuttamaan ja toistamaan Kremlin propagandaa natseista.

Työmiehen tuumaustunnilla tänään puhunut perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toteaa, että vaikka aikaisemmin osapuolilla saattoi olla jyrkän erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi maassamme järjestää, yksimielisyys vallitsi kuitenkin sen suhteen, että Suomi on suomalaisten oma maa, eikä jonkun muun maa – vain eräät marginaaliryhmät, kuten taistolaiset olivat asiasta eri mieltä.
&#8211; Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Porvaristo ja työväenliike, puolueet ja työmarkkinajärjestöt edelleen tappelevat verisesti työn ja yrittämisen pelisäännöistä, mutta ne ovat hartaan yksimielisiä siitä, että Suomi ei ole suomalaisten maa vaan pikemminkin kaikkien muiden.
&#8211; Harva se päivä kuulemme vasemmiston kansanedustajien siteeraavan Elinkeinoelämän Keskusliittoa todistaessaan, miten Suomeen tarvitaan kymmeniä ja satoja tuhansia kehitysmaalaisia – nyt eikä kohta, Halla-aho sanoo.
Isänmaallisuus ei tunnusta poliittista väriä
Halla-aho toteaa, että näistä lähtökohdista hänellä ei ole ollut tarvetta asemoida itseään sen enempää oikealle kuin vasemmallekaan.
&#8211; Se, että kansantalous rakentuu työlle ja yrittämiselle ei ole ideologiaa vaan matemaattinen tosiasia. Ideologiaa on sen sijaan se, että meidän mielestämme Suomi on suomalaisten turvapaikka, ja että kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan.
&#8211; Tämä on meidän ideologiamme, mutta sen voi jakaa mihin tahansa sosiaaliluokkaan kuuluva ihminen – isänmaallisuus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista.
Venäjän aggressio toi muistutuksen menneestä
Halla-aho sanoo, että sota Ukrainassa, venäläinen imperialismi sekä etupiiriajattelun paluu ovat tuoneet muistutuksen ulkoisista uhista, joiden luultiin jääneen menneeseen maailmaan.
&#8211; Kuluneet puolitoista vuotta ovat osoittaneet että suurten, eksistentiaalisten kysymysten äärellä erilaiset suomalaiset pystyvät – ainakin hetkeksi – panemaan syrjään keskinäisen vihanpitonsa ja löytämään yhteisen sävelen.
&#8211; Tosin on valittaen todettava, että osa kansalaisistamme ja poliitikoistamme jaksoi keskittyä maailman suuriin tapahtumiin, ja vapautensa puolesta taistelevien ukrainalaisten tukemiseen, vain hetkeksi aikaa ja palasi nopeasti lempipuuhaansa eli sisäiseen riidankylvöön, poliittisten kilpailijoiden demonisoimiseen, Halla-aho sanoo.
Riidankylvö alkoi pauhaamaan vaalien jälkeen
Riidankylvö nosti jälleen päätään etenkin viime eduskuntavaalien jälkeen.
&#8211; Kevään vaalitulos tuntuu ottaneen joissain piireissä niin koville, että yhteiskunnan toimintakyky ja eheys ja kansan etu ollaan valmiina uhraamaan ideologisen kiukuttelun alttarilla.
&#8211; Mielestäni oli erityisen hupaisaa, miten Suomessa paheksuttiin, että Venäjän media kertoo natsien päässeen valtaan Suomessa, kun Suomen oma media on rummuttanut kesäkuusta lähtien aivan samaa tarinaa, Halla-aho kummeksuu.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.9.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/CvMODbX2uxs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho: Peruskonservatiiviset arvot ja isänmaallisuus olivat joskus sekä työväen että porvariston asia – ”Nykyään asiat ovat kääntyneet päälaelleen”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen rivit ovat täysin sekaisin hallituskauden loppusuoralla erityisesti keskustan irtiottojen ja niistä johtuvien riitojen vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa keskustaa jälkijättöisestä politiikasta. &#8211; Kyse on pääosin hallitusohjelmassa sovituista asioista, eivätkä ne tule yllätyksenä. Keskusta on tiennyt mitä se tekee lähtiessään hallitukseen tukemaan punavihreitä, Purra sanoi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton vaalitentissä.

Hallituksessa on ollut useita riitoja, joista viimeisimpänä keskustan liittoutuminen opposition kanssa luonnonsuojelulain valiokuntakäsittelyssä, jossa keskusta asettui vastustamaan hallituksen esitystä uudesta luonnonsuojelulaista.
Aiemmin keskusta on riidellyt muiden hallituspuolueiden kanssa myös esimerkiksi saamelaiskäräjälaista.
Keskustan irtiotot ovat närkästyttäneet erityisesti vihreitä, joiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan keskusta on jo irtautunut hallitusyhteistyöstä.
Hallituksen pakka näyttää olevan todella sekaisin, sillä hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit syyttelevät toisiaan mediassa ja otattelevat avoimesti toisilleen, ja samaan aikaan pääministeri Sanna Marin itse on tällä hetkellä epämääräisesti perustellulla vierailulla Uudessa-Seelannissa. Kuvaavaa on, että paikallinen media kysyi suoraan Marinilta, <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/92955f9a-787a-49eb-9daf-105f2475ff49">miksi</a> hän ylipäätään on juuri nyt saapunut Uuteen-Seelantiin.
Pelisäännöt venyvät
Hallituspuolueiden viilentyneistä väleistä kertoo sekin, että vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo skippasi tänään Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) järjestämän puoluejohtajien eduskuntavaalitentin, ja hänen tilallaan nähtiin eduskuntaryhmyri Harjanne.
Ohisalon poisjäännin syyksi arvellaan, ettei hän halunnut kohdata julkisessa debatissa keskustan puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Annika Saarikkoa.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan keskustan temppuilu luonnonsuojelulain kanssa ja havahtuminen lain ongelmiin näin myöhään on lähinnä seurausta keskustan huonoista gallup-luvuista. Andersson moitiskeli kepun toimintaa yhteisten pelisääntöjen vastaiseksi.
Saarikko perusteli tänään opposition kelkkaan lähtemistä luonnonsuojelulain asiassa muun muassa sillä, että metsänomistajien omaisuudensuojasta ja reilusta korvauksesta metsänomistajalle on huolehdittava. Saarikko myös puolustautui, että hallituksen kauden loppusuoralla muutkaan puolueet eivät ole pitäneet kiinni yhteisistä pelisäännöistä.
Eväät on syöty
Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra katsoo, että hallituksen eväät on jo syöty.
&#8211; Riippumatta siitä, mitä eteen tulee, niin tällä hallituskaudella peli on pitkälle jo menetetty. Ainakaan me perussuomalaiset emme enää odota, että esimerkiksi taloudellisiin seikkoihin tulisi enää mitään muutoksia.
Hän antoi kuitenkin hallitukselle tunnustusta turvallisuuspoliittisen linjan hoitamisesta ja Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä. Purra silti huomautti, että luonnonsuojelulaki ei suinkaan ole ainoa asia, josta hallitus on ajautunut riitoihin viime aikoina, vaan muun muassa on epäselvää, onko hallituksella tällä hetkellä yhteistä kantaa edes EU:n ennallistamisasetukseen.
&#8211; Hallituksen ja Suomen kanta on vaihdellut, se oli aiemmin jotain muuta kuin mitä se sen jälkeen alkoi olemaan. Ei ole tietoa yksimielisyydestä. Se on tietysti huono asia, koska miten hallitus voisi EU:ssa edistää Suomen asiaa, ellei se ole yksimielinen, Purra sanoi.
Löysikö kepu itsensä vasta loppusuoralla?
Saarikolle Purra totesi olevansa poliittisesti tyytyväinen siitä, että keskusta on löytänyt hallituskauden loppumetreillä itsensä ja vastustaa nyt hallituksen poliittisesti hulluimpia esityksiä. Purra kuitenkin huomautti Saarikolle jälkijättöisestä poliittisesta toiminnasta.
&#8211; Hallituspuolueiden närkästys on ymmärrettävää, koska riidoissa kyse on pääosin hallitusohjelmassa sovituista asioista, eivätkä ne tule yllätyksenä. Keskusta on tiennyt, mitä se tekee lähtiessään hallitukseen tukemaan punavihreitä, Purra sanoi.
Saarikon mukaan nyt käsittelyssä olevasta ympäristönsuojelulaista ei kuitenkaan olisi tarkalleen sovittu aiemmin. Kukapa tietää.

Hallituksen rivit repeilevät riidellessä: Kepu sooloilee, Marin livahti maailmalle, Ohisalo jätti tänään väliin EK:n puheenjohtajatentin – ”Hallituksen peli on menetetty”

Eduskunta aloitti eilen työviikon käsittelemällä punavihreän hallituksen esitystä jätelain muuttamisesta. Esityksessä kumotaan Sipilän hallituskaudella tehty muutos kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntirajan laskusta ja viedään jätelakia perussuomalaisten mielestä ideologisesti täysin väärään suuntaan siirtämällä jätehuollon järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille.

&#8211; Lausuntopalautteen mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei edistä kilpailun tasapuolisuutta. Ylipäänsä julkisen sektorin ei tarvitse olla markkinoilla, joissa kilpailu toimii, tiivistää kansanedustaja Ari Koponen EK:n ja SKAL:n antamaa kriittistä palautetta.
Hankintoja tehdään ilman kilpailutusta
Täysistuntokeskustelussa nousivat esiin hyvinvointialueille muodostuneet in-house-yhtiöt. Nämä ovat tavallisesti julkisomisteisia osakeyhtiötä, joilta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.
Uudet hyvinvointialueet ovat toteuttaneet sote-palveluiden lisäksi esimerkiksi kiinteistönhuollon, palkkahallinnon, siivouspalveluiden, ruokahuollon ja ict-palveluiden suorahankinnat in-house-yhtiöiltä.
Lopettaa pienet ja paikalliset toimijat
Hallituksen jätelakia koskevassa esityksessä on suuri vaara, että myös jätekuljetukset aletaan hoitamaan sote-alueiden yhtiöhimmeleiden kautta, mikä tukahduttaa yksityiset yritykset.
&#8211; Päätöksenteko ilman kilpailutusta on julkisten varojen tuhlailua ja paikallisten yritysten ja elinvoiman lyttäämistä kuin märällä rätillä vasten kasvoja. Tämä punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä, ja on selvää, että lakiesitys tulee tappamaan viimeisetkin pienet ja paikalliset toimijat, lopettaa Koponen.
&nbsp;

Ideologia haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa – Koponen: “Punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä”

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Karmeista työttömyysluvuista huolimatta useat puolueet ja tahot vaativat työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä ”osaajien” saamiseksi Suomeen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti tänään tuumaustunnilla, että Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. &#8211; EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista ja Afrikasta?

Suomessa on, laskutavasta riippuen, liki puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla, monet työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo huomanneensa, että viime aikoina huuto työvoimapulasta on silti kiihtynyt entisestään.
&#8211; Keskuskauppakamari, EK, keskusta, demarit, kokoomus, RKP, vihreät ja media vaativat päät punaisena työperäisen maahanmuuton dramaattista lisäämistä. Vaaditaan jopa 60 000 työperäistä muuttajaa vuosittain. Vaaditaan työperusteisten oleskelulupien myöntämistä ihmisille, joilla ei edes ole työpaikkaa.
&#8211; Ennustin aiemmin, että maahanmuuton kasvattaminen on asia, josta todennäköisimmin löydetään yhteinen sävel myös hallituksen puoliväliriihessä, ja juuri näin näyttää käyvän. Maahanmuutto on mieluista sekä oikeistolle että vihervasemmistolle, joskin hyvin erilaisista syistä, Halla-aho sanoi tänään tuumaustunnilla.
Maahanmuuton lisäämistä perustellaan ”osaajapulalla”
Maahanmuuton lisäämistä usein perustellaan ”osaajapulalla”. Kuitenkin yleensä ehdotetut toimenpiteet, kuten saatavuusharkinnan purkaminen, liittyvät juurikin vähän koulutetun ja kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuloon.
Halla-aho korostaa, että kannattaakin pohtia tarkkaan, kun kuulee puhetta osaajista.
&#8211; Suomeen saa jo nyt esteettä muuttaa töihin EU-alueelta. Miten voi olla niin, että puolen miljardin ihmisen sisämarkkina-alueelta ei muka löydy ”osaajia”? EU on maailman parhaiten koulutettu sisämarkkina-alue. Miten on mahdollista, että osaajat pitää tuoda Suomeen Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Uzbekistanista, Afrikasta?
Viime vuonna yli 20 000 uutta ensimmäistä oleskelulupaa
Maahanmuutto ei viime aikoina ole juuri ollut esillä mediassa tai poliitikkojen puheissa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että myös viime vuonna Suomi myönsi yli 20 000 ensimmäistä oleskelulupaa.
&#8211; Ero aiempiin vuosiin oli hyvin pieni. Lähes puolet oleskeluluvista, noin 10 000, myönnettiin perheenyhdistämisen perusteella. Suurimmat kansalaisuusryhmät perheperusteisissa oleskeluluvissa olivat Venäjä, Irak, Somalia ja Intia. Lähes yhtä paljon myönnettiin oleskelulupia työn perusteella. Näistä puolet, 5 000 kappaletta, oli niin sanottuja työntekijän oleskelulupia, eli niitä, joihin sovelletaan saatavuusharkintaa.
&#8211; Saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulee pääasiassa siivoojia, rakennusmiehiä ja ravintolatyöntekijöitä. Niin sanottuja erityisasiantuntijoita tuli alle 900, ja näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat intialaiset, siis käytännössä koodarit.
Väärinkäytökset ja alipalkkaus yleistä
Se, että Suomeen ei muuta osaajia, ei johdu lupakäytäntöjen nihkeydestä kuten usein väitetään. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista on lähes 100 prosenttia. Syy osaajien vähyyteen on se, että osaajat eivät pyri Suomeen.
&#8211; Voidaan kysyä, miksi pyrkisivätkään. Sen sijaan Suomeen tuodaan siivoojia, ravintolakokkeja ja tarjoilijoita sekä rakennusmiehiä, koska nämä tekevät työt halvalla. Heidän avullaan voidaan polkea palkkoja työmarkkinoilla.
&#8211; Rakennuslehden tuoreessa numerossa kerrotaan, että väärinkäytökset ja alipalkkaus ovat sääntö eivätkä poikkeus ulkomaalaisten valtaamilla aloilla. Rakennuksilla väärinkäytöksiä on 86 prosentissa tarkastetuista tapauksista, ravintola-alalla 65 prosentissa. On täyttä utopiaa kuvitella, että tämä ongelma pystyttäisiin ratkaisemaan valvonnalla, kun koko maahanmuutto perustuu siihen, että palkkojen ja työaikojen suhteen ei ole niin nuukaa, Halla-aho sanoo.
Päättäjien tehtävä suojella yhteiskunnan kokonaisetua
Ulkomaisesta halpatyövoimasta on tietysti aina hyötyä jollekin: rakentaminen, remontoiminen, siivouspalvelut ja ravintolat ovat edullisempia, kun palkkakustannukset laskevat. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että päättäjien tehtävä on varjella yhteiskunnan kokonaisetua ja julkista taloutta.
&#8211; Ensinnäkin halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä ja ylläpitää työttömyyttä. Toiseksi halpatyöläiset eivät tule läheskään aina toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Asumis- ja toimeentulotukimenot kasvavat jatkuvasti juuri maahanmuuton vuoksi.
&#8211; Kolmanneksi halpatyöläiset eivät pysy työmarkkinoilla. Vaikka he tulevat Suomeen työn perusteella, heidän työllisyysasteensa romahtaa muutaman vuoden maassaolon jälkeen väestön keskiarvon alapuolelle, Halla-aho muistuttaa.
Halpatyövoima tulee kalliiksi veronmaksajalle
Halla-aho painottaa, että heikkotasoinen maahanmuutto ei ole eikä edes voi olla ratkaisu julkisen talouden ongelmiin tai kestävyysvajeeseen.
&#8211; Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se heikentää, ei vahvista tulojen ja menojen tasapainoa. Halpatyövoima tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalainen vaihtoehto on realistinen, vastuullinen ja vaikuttava. Perussuomalaiset esittää, että työn perässä Suomeen muuttaville tulee asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa. Lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille tulee asettaa lukukausimaksut, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja joilla mahdollistetaan laadukas opetus.
Perheenyhdistämisessä on toteutettava kaikki ne kiristykset, jotka EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa.
&#8211; Nämä uudistukset hyödyttävät julkista taloutta ja lisäksi lisäävät Suomen houkuttelevuutta oikeiden osaajien näkökulmasta, Halla-aho sanoo.

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi eilen Ylellä, että EU-elpymispaketin osalta Suomesta on tulossa EU:n suurin häviäjämaa. &#8211; Suomi maksaa lähes seitsemän miljardia, ja takaisin on tulossa paljon vähemmän mitä aiemmin luvattiin.

Valtiovarainministeriö kertoi äskettäin, että Suomen osuus EU:n elpymispaketista on vähentynyt. Vielä viime kesänä komissio arvioi, että Suomi saisi elpymispaketista 3,2 miljardia euroa, mutta komission tuoreen arvion mukaan rahaa onkin tulossa ainakin puoli miljardia euroa vähemmän.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) lausui eilen Ylen A-studiossa, että elpymispaketista Suomelle tulevat rahat mahdollisesti vähentyvät vielä edelleen tai sitten ei.
&#8211; Saattaa se (Suomen osuus elpymispaketista) vielä pudota joillakin sadoilla miljoonilla, tai sitten se saattaa kasvaa, kuului valtiovarainministerin savolaistyyppinen lausunto.
Vanhanen myös luetteli EU:n periaatteita.
&#8211; Vauraammat maat maksavat enemmän ja köyhemmät maat saavat enemmän. Tässä mennään.
Suomi maksaa ainakin 6,6 miljardia
Suomen arvioitu maksuosuus elpymispaketista on edelleen noin 6,6 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus elpymishankkeeseen on kuitenkin näillä näkymin jopa kasvamassa. Vastaavasti Suomelle tulevat rahat ovat vähenemässä.
-Kuulostaa aina vaan surkeammalta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio kommentoi A-studiossa.
Tavio totesi, että elpymispaketin osalta Suomesta on tulossa EU:n suurin häviäjämaa.
&#8211; Suomi siis maksaa lähes seitsemän miljardia, ja takaisin on tulossa paljon vähemmän mitä aiemmin luvattiin.
A-studiossa EU-elvytyksestä keskustelemassa oli myös EK:n asiantuntija Janica Ylikarjula. Hänen mukaansa nyt on mietittävä koko Euroopan elpymistä.
&#8211; Tässä on positiivinen syy taustalla, miksi Suomelle on tulossa rahaa vähemmän, eli Suomen talouskehitys on ollut positiivisempi kuin ennakoitiin, Ylikarjula sanoi.
Tasavallan presidenttikin huolestui
Juridiikan kannalta elpymispaketti on melkoinen veivaus, sillä jo EU:n omien sääntöjen mukaan jäsenmaita kielletään ottamasta vastuuta toisten maiden veloista. Kyseessä on EU-perussopimukseen kirjattu artikla 125, eli niin sanottu no bailout -sääntö.
Tavio sanoi, että elpymispakettia puolustellessaan valtiovarainministeri Vanhanen taitavasti puhuukin mustaa valkoiseksi. Tavio myös huomautti keskustan vaihtelevasta linjasta.
&#8211; Vielä viime keväänä keskustan linja oli hyvin erilainen. Aiempi keskustan valtiovarainministeri (Katri Kulmuni) oli sitä mieltä, että ei missään nimessä oteta EU:n yhteistä velkaa, Tavio ihmetteli.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on arvostellut elpymispakettihanketta. Niinistön mukaan euroalueen talousryhti edellyttää EU-perussopimusten noudattamista. Myös Tavio huomautti, että elpymispaketti rikkoo EU:n omia sääntöjä.
&#8211; EU-juristit ovat joutuneet menemään aika pitkälle lain porsaanreikien etsimisessä. Suunta on todella huono itsenäiselle Suomelle. Meille perussuomalaisille Suomen itsenäisyys on niin tärkeää, että se tulisi säilyttää. Nyt ollaan menossa niin pitkälle liittovaltion tiellä, että voidaan kysyä jääkö itsenäisyydestä mitään jäljelle.
Vanhanen höpisi asian vierestä
Vanhanen väisti täysin Tavion argumentit ja alkoi puhua asian vierestä.
&#8211; Tämä covid-19-kriisi on EU:n historian suurin kriisi, joka on kohdannut jokaista jäsenmaata maantieteeseen katsomatta. Mihin EU:ta tarvitaan, jos tähän ei nyt reagoitaisi. Talous on saatava pyörimään, Vanhanen lausui.
Tavio huomautti, että monille on saattanut syntyä käsitys, että elpymispaketti olisi jo hyväksytty Suomessa. Näin ei ole asianlaita, vaan vielä tarvitaan eduskunnan päätös, jota ei ole tehty.
&#8211; Elpymispaketti tulee vielä eduskuntaan. Keskusta saa sitten perustella omille äänestäjilleen, miksi tämä paketti on niin hyvä kuin väitetään.
Rahallisesti elpymispaketin yksi suurimpia edunsaajia tulisi olemaan Italia, jonka julkisen talouden velka on käsittämättömät 2 587 miljardia euroa. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa. Harmaan talouden vuoksi Italia menettää vuosittain lähes 200 miljardia euroa verotuloja.
&#8211; Italian harmaan talouden määrä vuosittain on suunnilleen sama, kuin minkä EU-maat nyt ovat Italialle lahjoittamassa. Jännä yhteensattuma, Tavio huomautti sarkastisesti.
&#8211; Viime arvion mukaan Italian osuus laskee parilla miljardilla, Vanhanen yritti puolustella.
Rahat kanavoituvat hyödyttömiin kohteisiin
Vanhasen mielestä elvytystä kannattaa tehdä yhdessä, sen sijaan että jokainen EU-maa elvyttäisi omaa talouttaan.
&#8211; On järkevää, että elvytyksessä on yhteinen sävel ja idea, Vanhanen sanoi.
Tavio kritisoi valtiovarainministerin perusteluja
&#8211; En ymmärrä keskustan näkökulmaa, että pitää tehdä yhdessä. Miksi EU-maat eivät voi elvyttää itsenäisesti omia talouksiaan? Tavio kysyi.
Useiden talousasiantuntijoiden mukaan elpymispaketin vaikuttavuus on muutenkin kyseenalainen, sillä rahoja ohjataan sirpaloituneesti moniin mitättömiin hankkeisiin, joten on olemassa suuri riski, että rahat kanavoituvat kohteisiin, joissa niistä ei ole hyötyä.
Italian mafia kiittää
Italian viranomaiset varoittivat jo viime kesänä, että mafia on alkanut laatimaan strategioita päästäkseen käsiksi elpymispaketin kautta tuleviin rahoihin.
Tavio huomautti, että useiden asiantuntija-arvioiden mukaan elpymispaketin elvyttävä vaikutus on muutenkin jäämässä mitättömäksi.
&#8211; Se ei elvytä, vaan vaikutus taloudelle on kielteinen. Kysehän on muutenkin velkarahan jakamisesta. Luulisi elinkeinoelämän olevan huolissaan siitä, että lasku aina jää jonkun maksettavaksi. Kun Suomi saa muutaman miljardin takaisin niistä 6-7 miljardista, mitä Suomi rahastoon laittaa, niin siitä tulee lasku. Elinkeinoelämä ja veronmaksajat sen sitten maksavat nousevan verotuksen kautta.

Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”

Sanna Marinin isolompsainen hallitus ei suuria lukuja pelkää ja niinpä se on asettanut tavoitteekseen 78 prosentin työllisyysasteen. Se tarkoittaa 210 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan työelämää piiskaa luova tuho: vähän koulutusta vaativat työtehtävät katoavat tai niistä ei makseta elämiseen riittävää palkkaa.

Kaupasta saa Suomessa leipänsä lähes 300 000 ihmistä ja se on yksityisten toimialojen suurin työllistäjä. Koko kaupan <a href="https://kauppa.fi/kaupan-ala/kauppa-tyollistajana/">ketjussa</a> työskentelee lähes 450 000 ihmistä. Kaupalla on erityistä merkitystä nuorille; yli viidennes alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä on kaupassa töissä. Nämä ovat ne hyvät uutiset.
Sitten se mitä tapahtuu todella: Neste on <a href="https://www.neste.fi/Easydeli">avannut</a> uudenlaisen automatisoidun kaupan Helsingin keskustaan. Kauppa on auki 24/7 eikä siellä ole yhtään työntekijää. Vantaalta löytyy ensimmäinen Nesteen automaattikauppa ja siellä robottikäsi myös tankkaa auton. Hienoa tässä on se, että ohjelmistoissa ja teknisissä sovelluksissa on mukana suomalaista osaamista.
Digijätit pyyhkivät paikallisilla pöytää
Maailman suurin verkkokauppa Amazon <a href="https://kauppa.fi/uutishuone/2020/02/20/miksi-amazon-huhut-ryopsahtivat-taas-liikkeelle/">tulee</a> suurella todennäköisyydellä Pohjoismaihin. Se on tiettävästi varannut verkkotunnuksia, tehnyt palvelusopimuksia jakelusta ja yhtiön erilaisia pilvi- ja maksupalveluja on täälläpäin jo käytössä. Yhteinen pohjoismainen markkinapaikka lie vain ajan kysymys. Amazon haastaa paikallisten kauppaketjujen tavarantoimittajat, jotka saavat nyt tilaisuuden miettiä oman jakeluketjunsa uusiksi.
Koronakriisin eräs seuraus on ollut verkkokaupan voimakas kasvu ja vakiintuminen osaksi tavallisten tallaajien arkea. Paluuta ei ole. Tämän takia Amazon lie Suomessakin, ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Samaan aikaan työpaikat ovat katoamassa fyysisestä kaupasta kuljetusta, hyllytystä ja siivousta lukuun ottamatta.
Yhdysvalloissa kaupan ja elintarvikealan työntekijäliitto UFCW on ottanut Amazonin hampaisiinsa ja syyttää yhtiötä miljoonien laatutyöpaikkojen tuhoamisesta. Liitto uhkaa ottaa työllisyysteeman aseekseen marraskuun presidentinvaaleihin. Forbes-talousjulkaisun mukaan ay-väki unohtaa tietoisesti, että Amazon on <a href="https://www.forbes.com/sites/enriquedans/2020/02/27/amazon-go-grocery-this-is-the-future-of-shopping-whether-we-like-it-ornot/#5a4f047cf6fa">luonut</a> viimevuosina Yhdysvaltoihin lähes puoli miljoonaa uutta työpaikkaa ja niissä maksetaan ihan oikeata palkkaa.
”Hallitusohjelmalta pudonnut pohja”
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus lähtee tavoittelemaan jopa 78 prosentin työllisyysastetta. MTV:n uutisille hän <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elinkeinoministeri-lintila-mtv-lle-hallitus-tavoittelee-jopa-78-prosentin-tyollisyysastetta-tyoministeri-haatainen-entisia-linjauksia-ei-ole-muutettu/7837146#gs.7erskf">totesi</a> tavoitteen olevan vaikea:
&#8211; Varmasti joudutaan käymään koko paletti läpi, millä keinoilla siihen päästään.
Lintilä ei kommentoinut, tarvitaanko tavoitteeseen pääsemiseksi leikkauksia tai muita sopeuttamistoimia.
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/06/01/pakarinen-bloggaa-hallituksen-tyollisyystavoite-on-koronan-myota-lahes-kaksinkertaistunut/">toteaa</a> blogissaan, että hallituksen työllisyystavoite on koronakriisin myötä lähes kaksinkertaistunut. Pakarisen mukaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin nyt 110 000 uutta työpaikkaa. Saman matematiikan mukaan 78 prosentin työllisyysaste tarkoittaisi runsaat 210 000 uutta työpaikkaa.
&#8211; Koronaviruksen myötä hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois, Pakarinen kirjoittaa.
Palkalla tultava toimeen
Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra luonnehti A-studiossa hallituksen työllisyyspuheita &#8220;tavoitteiksi, joita voi aina asettaa”.
– Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.
&nbsp;

Hallituksen työllisyystavoitteet puutaheinää – työelämän murros jo käynnissä

Iltalehti ryhtyi tukemaan kokoomusta ja EK:ta niiden pyrkimyksessä avata väylä halpatyövoiman tuonnille Suomeen.

Iltalehti julkaisi tiistaina artikkelin, jossa kerrottiin epäonniseksi kuvatun turkkilaisen koodarin Goran Jawdatin tarina: Suomesta hyväpalkkaisen työtarjouksen saaneen nuoren turkkilaismiehen matka tyssäsi työlupaprosessin hitauteen.
Jutun mukaan Jawdat oli saanut tammikuussa työtarjouksen suomalaiselta pelialan yritykseltä, minkä jälkeen koodari oli lähettänyt työlupahakemuksen Istanbulin Suomen-suurlähetystöön. Jawdat sanoo, että hänellä on korkeakoulututkinto.
Turkkilainen koodari ei jaksanut odottaa
Työluvan saamiseen piti mennä vain 3-4 kuukautta, mutta Jawdat kertoo, ettei ole vieläkään kuullut hakemuksestaan mitään.
Jawdat kertoo Iltalehdessä kyllästyneensä odottamaan työlupaa. Saatuaan kesällä toisen työtarjouksen Irlannista, hän jätti saman tien uuden työlupahakemuksen, mikä heltisi viidessä viikossa. Turkkilaismies kertoo turhautuneensa odotteluun ja työlupaprosessin hitauteen.
&#8211; Moni ihminen ei ole päässyt maahan lupaprosessin vuoksi ja vie siksi osaamisensa muihin maihin, Suomella voisi olla heidän osaamiselleen käyttöä, Jawdat sanoo Iltalehdessä.
Jutussa myös viitataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysiin, jonka mukaan Suomessa voitaisiin palkata 7 000-9 000 koodaajaa saman tien.
Vähentävätkö työluvat oikeasti verotuloja?
Rekrytointipalveluyritys aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotari valittelee Iltalehdelle, että samanlaisiin tapauksiin törmätään jatkuvasti, kun työntekijöitä palkataan EU:n ulkopuolelta.
Huotarin mukaan moni firma jättää ulkomaisia koodareita palkkaamatta hankalien työlupa-asioiden vuoksi. Huotarin mielestä Jawdatin tapaus on osoitus yksittäisen henkilön ja suomalaisen yrityksen huonosta kohtelusta.
&#8211; Se haittaa suomalaisten yritysten liiketoimintaa ja tekee muutenkin paljon hallaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Firmat jäävät kasvamatta ja suomalaisilta verotulot saamatta, Huotari harmittelee.
Twitterissä Huotari sanoo valtion toiminnan olevan idioottimaista.
Iltalehti vaikenee toimitusjohtajan taustasta
Nuoren turkkilaisen asiantuntijan kohtalo näyttää lehtiartikkelin perusteella valitettavalta ja Suomen työlupamenettely tuntuisi tehottomalta.
Iltalehden jutussa ei kuitenkaan kerrota, että aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Huotari on kokoomuslainen ja toiminut muun muassa kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän johdossa.
aTalent Recruitingilla on muutenkin siteitä kokoomukseen. Yrityksen advisory board –ryhmään kuuluu muiden muassa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi.
Hamuaa työvoimaa EU:n ulkopuolelta
Toiseksi suurin hallituspuolue kokoomus ja kokoomusta tukeva elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ovat toistuvasti esittäneet työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.
Äskettäin EK myös esitti yrityksille maksettavaa, enintään seitsemänkymmenen prosentin palkkatukea, jolloin käytännössä halpatyötä tekevien toimeentulo jäisi veronmaksajien kustannettavaksi yritysten korjatessa hyödyt puoli-ilmaisen työvoiman vastaanottajana.
Myös keskusta ja RKP ovat samoilla linjoilla kannattaessaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamista.
Ei siis ole mitenkään yllättävää, että kokoomuslaisen työnvälitysfirman johtaja harmittelee Suomen työlupakäytäntöjä. Uutta on kuitenkin median tarjoama tuki kokoomukselle ja EK:lle niiden pyrkimyksessä avata väylä halpatyövoimalle.
Hyöty työnantajille, lasku veronmaksajille
Suomen Perustan lokakuussa julkaisemassa tutkimuksessa osoitetaan, kuinka kokoomuksen ja työnantajien himoitsema saatavuusharkinnan poisto hyödyttäisi vain lähinnä matalapalkka-alojen työnantajia sekä EU-alueen ulkopuolelta työllistyvää henkilöä itseään.
Keskeinen johtopäätös tutkimuksen tulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi, koska muun muassa matalapalkka-aloille töihin tulevien henkilöiden maksettujen ja saatujen suorien tulonsiirtojen välinen erotus jää negatiiviseksi, kun verrataan kantaväestöön.
&#8211; Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva koulutettu henkilö voi hakea Suomesta oleskelulupaa esimerkiksi erityisasiantuntijana, startup-yrittäjänä, tutkijana tai yrityksen sisäisenä siirtona, tutkimuksen laatinut tutkija Samuli Salminen kertoo.
Hyvällä palkalla pääsisi nopeasti Suomeen
Salminen kommentoi Suomen Uutisille Iltalehdessä esiteltyä koodari Goran Jawdatin tilannetta.
&#8211; Mikäli koodari Jawdatin palkka olisi oikeasti hyvä, kuten artikkelissa mainitaan ja hän olisi korkeakoulutettu, hän olisi päässyt Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla. Hyvä palkka tarkoittaa tässä yhteydessä, että palkka olisi ollut vähintään 3 000 euroa kuukaudessa, eli suunnilleen suomalaisten mediaanipalkan verran.
&#8211; Tällöin hän olisi päässyt suoraan töihin erityisasiantuntijana samalla, kun Maahanmuuttovirasto olisi käsitellyt hänen oleskelulupahakemuksensa. Erityisasiantuntijan hakemukseen ei liity saatavuusharkintaa, koska niihin ei tehdä TE-toimistojen osapäätöstä.
Jos ETA-maiden ulkopuolelta tulevan henkilön palkka tai koulutus ei riitä hakemaan työlupaa erityisasiantuntijana, hänen pitää hakea hämäävästi nimettyä työntekijän oleskelulupaa (TTOL), joka on siten käytännössä työlupien &#8220;kaatoluokka.&#8221; Kyse on lähinnä matalapalkka-aloista.
&#8211; Maahanmuuttovirasto käsittelee itse erityisasiantuntijoiden työlupahakemukset ja tekee niihin päätökset suhteellisen nopeasti. TTOL muodostaa tästä poikkeuksen, eli paikalliset TE-toimistot tekevät näihin lupahakemuksiin osapäätöksen Maahanmuuttovirastoa varten, jonka pohjalta Migri tekee lopullisen oleskelulupapäätöksen, tutkija Salminen selvittää.
Työvoimaa löytyy, jos on palkanmaksuhalua
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tunnetusti suhtautuu kielteisesti Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumiselle.
Halla-aho on usein korostanut, kuinka järjestelyssä yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla.
EK:n äskettäin puolueiden puheenjohtajille järjestämässä tentissä Halla-aho korosti, kuinka saatavuusharkinnan poisto tarkoittaisi halpatyöläisten maahantuonnin vapauttamista ja palkkojen polkemista.
&#8211; Jos siivoojiksi tai tiskaajiksi ei löydy 500 miljoonan ihmisen alueelta työntekijöitä, kyllä se osoittaa, että ongelma on palkkatasossa, eikä siitä, että näihin tehtäviin kykeneviä ei koko Euroopasta löytyisi, vaan niitä pitää hakea Afrikasta ja Aasiasta, Halla-aho huomautti.

Eipä yllättänyt: Koodaripulaa Iltalehdessä valittaneen rekryfirman johtaja toimii kokoomuksessa

&#8211; Surkea juttu, kommentoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) päivän suurta uutista eli yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kaatumista keskiviikkona eduskunnassa. Hän jätti kuitenkin pienen toivon itämään.

&#8211; Muutama päivä tässä katsotaan kuinka käy, mutta pettymys on suuri, Lindström murehti.
Kenen syy?
&#8211; Ei tässä syyllisiä kannata alkaa etsimään, Lindström korosti kuitenkin.
Ei suunnitelmia
Lindström kertoi, että nyt edetään niiden suunnitelmien mukaan jotka hallitus on ennestään kaavaillut. Varmaankin viikonloppuun mennessä selviää, kuinka jatkon kanssa käy, Lindström arvioi. Hallituksen alkuperäinen määräaika yhteiskuntaneuvotteluiden ratkaisulle tulee täyteen maanantaina.
Toivottavasti järki löytyy
Lindström piti sopimuksen merkitystä suurena.
&#8211; Totta kai se on Suomelle tärkeä asia – toivottavasti vielä löytyisi järki, että pääsisimme eteenpäin, Lindström toivoi.
Pääministeriä hän ei ruvennut kuitenkaan ratkaisuissa neuvomaan toimittajien uteluista huolimatta.
Hallituksen ns. pakkolait etenevät kuitenkin hallituksen valmistelussa aiempien suunnitelmien mukaan. Samoin paikallinen sopiminen, josta tulee hallituksen esitys jo lähiaikoina.
Sipilä: Tämä oli jo neljäs yritys
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) näki tilanteen synkkänä.
&#8211; Kyllä vähän huonolta näyttää sopeutuminen tähän euroaikaan. Tässä tilanteessa, jossa euroaikana talous menee alaspäin, työmarkkinajärjestöt eivät näytä kykenevän tekemään tämän ajan vaatimia päätöksiä, Sipilä moitti.
Nyt odotetaan hallituksen omaa kilpailukykypakettia lausuntokierrokselta hallituksen viimeistelyyn.
&#8211; Kyllä tämä pettymys jälleen kerran oli. Kolme kertaa yritin sitä itse ja neljännen kerran työmarkkinajärjestöt kysyivät, saavatko he yrittää. Totta kai suostuin siihen, että he saavat – ja tässä on lopputulos, Sipilä pahoitteli.
Suomen tilanne historiallisen heikko 

Sipilä muistutti, että ratkaisua on yritetty hakea jo monta kertaa. Hän olisi toivonut yhdessä tekemisen henkeä nyt, kun Suomen työllisyys on historiallisen heikoissa kantimissa.
&#8211; Me yritimme kolme kertaa sillä tavalla, että asetetaan itse tavoite työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä ja haetaan ratkaisu. Kolme kertaa yritimme, se ei onnistunut. Nyt he ovat yrittäneet keskenään sitä – ei päästä eteenpäin. En näe tässä tilanteessa kyllä muuta kuin edetä tämän hallituksen omilla toimilla.
&#8211; Olisin toki toivonut, että tällaisessa tilanteessa, jossa Suomen työllisyys on näin heikoissa kantimissa, samoin kuin talous, joka on historiallisen huonossa tilanteessa, että nyt olisi löytynyt yhdessä tekemisen henkeä. Mutta ei näköjään sitä löytynyt, Sipilä harmitteli.
&nbsp;

EK