Iltalehti ryhtyi tukemaan kokoomusta ja EK:ta niiden pyrkimyksessä avata väylä halpatyövoiman tuonnille Suomeen.

Iltalehti julkaisi tiistaina artikkelin, jossa kerrottiin epäonniseksi kuvatun turkkilaisen koodarin Goran Jawdatin tarina: Suomesta hyväpalkkaisen työtarjouksen saaneen nuoren turkkilaismiehen matka tyssäsi työlupaprosessin hitauteen.

Jutun mukaan Jawdat oli saanut tammikuussa työtarjouksen suomalaiselta pelialan yritykseltä, minkä jälkeen koodari oli lähettänyt työlupahakemuksen Istanbulin Suomen-suurlähetystöön. Jawdat sanoo, että hänellä on korkeakoulututkinto.

Turkkilainen koodari ei jaksanut odottaa

Työluvan saamiseen piti mennä vain 3-4 kuukautta, mutta Jawdat kertoo, ettei ole vieläkään kuullut hakemuksestaan mitään.

Jawdat kertoo Iltalehdessä kyllästyneensä odottamaan työlupaa. Saatuaan kesällä toisen työtarjouksen Irlannista, hän jätti saman tien uuden työlupahakemuksen, mikä heltisi viidessä viikossa. Turkkilaismies kertoo turhautuneensa odotteluun ja työlupaprosessin hitauteen.

– Moni ihminen ei ole päässyt maahan lupaprosessin vuoksi ja vie siksi osaamisensa muihin maihin, Suomella voisi olla heidän osaamiselleen käyttöä, Jawdat sanoo Iltalehdessä.

Jutussa myös viitataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysiin, jonka mukaan Suomessa voitaisiin palkata 7 000-9 000 koodaajaa saman tien.

Vähentävätkö työluvat oikeasti verotuloja?

Rekrytointipalveluyritys aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotari valittelee Iltalehdelle, että samanlaisiin tapauksiin törmätään jatkuvasti, kun työntekijöitä palkataan EU:n ulkopuolelta.

Huotarin mukaan moni firma jättää ulkomaisia koodareita palkkaamatta hankalien työlupa-asioiden vuoksi. Huotarin mielestä Jawdatin tapaus on osoitus yksittäisen henkilön ja suomalaisen yrityksen huonosta kohtelusta.

– Se haittaa suomalaisten yritysten liiketoimintaa ja tekee muutenkin paljon hallaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Firmat jäävät kasvamatta ja suomalaisilta verotulot saamatta, Huotari harmittelee.

Twitterissä Huotari sanoo valtion toiminnan olevan idioottimaista.

Iltalehti vaikenee toimitusjohtajan taustasta

Nuoren turkkilaisen asiantuntijan kohtalo näyttää lehtiartikkelin perusteella valitettavalta ja Suomen työlupamenettely tuntuisi tehottomalta.

Iltalehden jutussa ei kuitenkaan kerrota, että aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Huotari on kokoomuslainen ja toiminut muun muassa kokoomusnuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän johdossa.

aTalent Recruitingilla on muutenkin siteitä kokoomukseen. Yrityksen advisory board –ryhmään kuuluu muiden muassa Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi.

Hamuaa työvoimaa EU:n ulkopuolelta

Toiseksi suurin hallituspuolue kokoomus ja kokoomusta tukeva elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ovat toistuvasti esittäneet työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Äskettäin EK myös esitti yrityksille maksettavaa, enintään seitsemänkymmenen prosentin palkkatukea, jolloin käytännössä halpatyötä tekevien toimeentulo jäisi veronmaksajien kustannettavaksi yritysten korjatessa hyödyt puoli-ilmaisen työvoiman vastaanottajana.

Myös keskusta ja RKP ovat samoilla linjoilla kannattaessaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamista.

Ei siis ole mitenkään yllättävää, että kokoomuslaisen työnvälitysfirman johtaja harmittelee Suomen työlupakäytäntöjä. Uutta on kuitenkin median tarjoama tuki kokoomukselle ja EK:lle niiden pyrkimyksessä avata väylä halpatyövoimalle.

Hyöty työnantajille, lasku veronmaksajille

Suomen Perustan lokakuussa julkaisemassa tutkimuksessa osoitetaan, kuinka kokoomuksen ja työnantajien himoitsema saatavuusharkinnan poisto hyödyttäisi vain lähinnä matalapalkka-alojen työnantajia sekä EU-alueen ulkopuolelta työllistyvää henkilöä itseään.

Keskeinen johtopäätös tutkimuksen tulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi, koska muun muassa matalapalkka-aloille töihin tulevien henkilöiden maksettujen ja saatujen suorien tulonsiirtojen välinen erotus jää negatiiviseksi, kun verrataan kantaväestöön.

– Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva koulutettu henkilö voi hakea Suomesta oleskelulupaa esimerkiksi erityisasiantuntijana, startup-yrittäjänä, tutkijana tai yrityksen sisäisenä siirtona, tutkimuksen laatinut tutkija Samuli Salminen kertoo.

Hyvällä palkalla pääsisi nopeasti Suomeen

Salminen kommentoi Suomen Uutisille Iltalehdessä esiteltyä koodari Goran Jawdatin tilannetta.

– Mikäli koodari Jawdatin palkka olisi oikeasti hyvä, kuten artikkelissa mainitaan ja hän olisi korkeakoulutettu, hän olisi päässyt Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla. Hyvä palkka tarkoittaa tässä yhteydessä, että palkka olisi ollut vähintään 3 000 euroa kuukaudessa, eli suunnilleen suomalaisten mediaanipalkan verran.

– Tällöin hän olisi päässyt suoraan töihin erityisasiantuntijana samalla, kun Maahanmuuttovirasto olisi käsitellyt hänen oleskelulupahakemuksensa. Erityisasiantuntijan hakemukseen ei liity saatavuusharkintaa, koska niihin ei tehdä TE-toimistojen osapäätöstä.

Jos ETA-maiden ulkopuolelta tulevan henkilön palkka tai koulutus ei riitä hakemaan työlupaa erityisasiantuntijana, hänen pitää hakea hämäävästi nimettyä työntekijän oleskelulupaa (TTOL), joka on siten käytännössä työlupien ”kaatoluokka.” Kyse on lähinnä matalapalkka-aloista.

– Maahanmuuttovirasto käsittelee itse erityisasiantuntijoiden työlupahakemukset ja tekee niihin päätökset suhteellisen nopeasti. TTOL muodostaa tästä poikkeuksen, eli paikalliset TE-toimistot tekevät näihin lupahakemuksiin osapäätöksen Maahanmuuttovirastoa varten, jonka pohjalta Migri tekee lopullisen oleskelulupapäätöksen, tutkija Salminen selvittää.

Työvoimaa löytyy, jos on palkanmaksuhalua

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tunnetusti suhtautuu kielteisesti Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumiselle.

Halla-aho on usein korostanut, kuinka järjestelyssä yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla.

EK:n äskettäin puolueiden puheenjohtajille järjestämässä tentissä Halla-aho korosti, kuinka saatavuusharkinnan poisto tarkoittaisi halpatyöläisten maahantuonnin vapauttamista ja palkkojen polkemista.

– Jos siivoojiksi tai tiskaajiksi ei löydy 500 miljoonan ihmisen alueelta työntekijöitä, kyllä se osoittaa, että ongelma on palkkatasossa, eikä siitä, että näihin tehtäviin kykeneviä ei koko Euroopasta löytyisi, vaan niitä pitää hakea Afrikasta ja Aasiasta, Halla-aho huomautti.

SUOMEN UUTISET