Maahanmuuttajien työllisyys ja tukiriippuvuus kulkevat käsi kädessä. Työllisyysaste nousee sitä mukaan, kun Ruotsissa vietetty aika pitenee. Kaikesta huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllistymisessä on petraamisen varaa, ja monet työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla.  Lue lisää >

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva ylistää Helsingin Uutisten kolumnissaan, kuinka maahanmuutto tekee hyvää kaupungille ja kuinka Helsinki edistää maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa puoliso-ohjelmalla.  Lue lisää >

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio yrittää irvailla uusimmassa kolumnissaan (1.2.) valtionvarainministeri Riikka Purralle, joka on taas kyseenalaistanut maahanmuuton väitettyjä taloudellisia hyötyjä. Helsingin Sanomien maahanmuuton hehkutuksessa pyörii jälleen sama levy puolitotuuksia, joissa olennainen on jätetty sanomatta.  Lue lisää >

Lähes puolet ulkomailla syntyneistä naisista on Ruotsissa vailla työtä, eikä heille siten kerry työeläkettä. Tuilla eläminen on Pohjoismaissa varteenotettava vaihtoehto matalapalkkaiselle työlle ja se rapauttaa maksajien uskoa eläkejärjestelmään. Hallitsemattoman maahanmuuton lasku kasvaa ja sitä kuitataan vielä vuosikymmeniä.  Lue lisää >

Samaan aikaan kun Suomessa intoillaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin, veronmaksajat kustantavat joka ikinen kuukausi satojen miljoonien edestä työttömyysetuuksia. Pelkästään viime huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä oli liki 300 000 työikäistä ihmistä. Heille maksettiin etuuksia 312 miljoonalla eurolla.  Lue lisää >

Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.  Lue lisää >

Sunnuntaina äänestyskopissa on mahdollista ottaa kantaa siihen, ryhdytäänkö Suomen työmarkkinoille, lähinnä palvelualojen töihin, tuomaan yhä lisää ja lisää ihmisiä maailman toiselta puolelta vai parannetaanko sen sijaan työnteon kannustimia ja korjataanko koulutuspolitiikkaa, jotta jatkossa oppilaitoksista valmistuu ammattitaitoisia osaajia juuri niihin tehtäviin, joihin kotimaisissa yrityksissä on tarvetta.  Lue lisää >

Matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta saapuvan halpatyövoiman vastaanottaminen ei ole millään mittarilla taloudellisesti kannattavaa Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille, koska tulijoiden palkkaa täydennetään tulonsiirroilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ihmetteleekin vanhojen puolueiden toistuvaa työvoimapulapuhetta. – Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin sitten tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa?  Lue lisää >

Joka kahdeksas työikäinen eli 725 000 ihmistä elää Ruotsissa täysin tukien varassa. Yhteiskunnan varoilla eläminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin kokoaikaisenkaan työn vastaanottaminen. ”Enhän minä voi pakottaa ihmisiä töihin”, siunailee työvoimapulan kanssa kamppaileva yrittäjä.  Lue lisää >

Eduskunta käsitteli keskiviikkona välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela antoi puheessaan kritiikkiä hallituksen velkaantumiseen pohjautuvalle talouspolitiikalle ja pohti julkisen talouden ongelmien ratkaisuksi esitetyn työperäisen maahanmuuton ongelmakohtia.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kokoomuksen välikysymyksestä, joka koski julkisen talouden velkaantumista. Perussuomalaiset jättivät aiheesta oman epäluottamuslauseensa.  Lue lisää >

Eduskunnan hallintovaliokunta sai poliisilta karun lausunnon työperäisen maahanmuuton todellisuudesta käsitellessään ulkomaalaislain muutosta. Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron ”kynnysrahan”. Perussuomalaiset vastustaa hallituksen siunaamaa ihmiskauppaa.  Lue lisää >

Perussuomalaiset katsoo, että työperäiselle maahanmuutolle Suomessa asetetut tavoitteet ovat todellisuudesta irrallaan. Nykyinen todellisuus on sitä, että EU:n ulkopuolelta Suomeen tullaan töihin lähinnä matalapalkka-aloille, ja paljon kaivattujen huippuosaajien ja erityisasiantuntijoiden määrä on jäänyt pieneksi. Perussuomalaisten mielestä ratkaisuja työmarkkinaongelmiin on tarjottava samanaikaisesti useilla eri keinoilla. Keskeistä on työn kannustimien parantaminen, eli palkasta pitää jäädä tekijälle enemmän käteen.  Lue lisää >