Perussuomalaiset katsoo, että työperäiselle maahanmuutolle Suomessa asetetut tavoitteet ovat todellisuudesta irrallaan. Nykyinen todellisuus on sitä, että EU:n ulkopuolelta Suomeen tullaan töihin lähinnä matalapalkka-aloille, ja paljon kaivattujen huippuosaajien ja erityisasiantuntijoiden määrä on jäänyt pieneksi. Perussuomalaisten mielestä ratkaisuja työmarkkinaongelmiin on tarjottava samanaikaisesti useilla eri keinoilla. Keskeistä on työn kannustimien parantaminen, eli palkasta pitää jäädä tekijälle enemmän käteen.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt ja erilaiset ajatuspajat ovat lietsoneet viime vuosina keskustelua siitä, että ellei Suomi nyt avaa rajojaan täysin auki työperäiselle maahanmuutolle lähtömaasta tai tulijoiden koulutustasosta riippumatta, hyvinvoinniltamme putoaa pohja pois.

Työperäinen maahanmuutto on myös yksi Marinin-Saarikon punavihreän hallituksen kärkihankkeista, sillä hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä 50 000 yksilöön ja siitä eteenpäin nostaa tulijoiden määrää 10 000:lla vuodessa.

Marinin hallitus onkin politiikkatoimillaan lähes romuttanut työvoiman saatavuusharkinnan, jonka tarkoitus on suojella suomalaisia matalapalkka-alan työntekijöitä joutumasta kilpailuun työpaikoista koko maailman työntekijöiden kanssa.

Työperäiset tulijat eivät tule palkallaan toimeen

Perussuomalaisten tänään julkaistussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kuitenkin tuodaan esille, ettei työvoiman kasvattamisessa maahanmuutolla ole paljoakaan järkeä julkisen talouden kannalta, sillä Suomeen suuntautuva työperäinen maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta.

Tulijat työllistyvät lähes pääsääntöisesti matalapalkka-aloille, jolloin työstä saatavalla vastikkeella ei tulla toimeen, vaan palkan päälle on haettava Kelan tulonsiirtoja. Myös jopa Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat kaksinkertaisen määrän etuisuuksia syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Maahanmuuttajille maksettavista palkoista kertyy vain vähän veroja yhteiseen kassaan, mutta samaan aikaan maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja.

Perussuomalaiset huomauttaakin, että työperäisen maahanmuuton lisäämiskaavailuissa – joita punavihreän hallituksen ohella on esittänyt muun muassa Teknologiateollisuus – ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että maahanmuuttajaväestön tuotannontekijätulot ovat huomattavasti kantaväestöä alhaisemmat.

Esimerkiksi vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohden. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6 741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4 390 euroa per henkilö. Helsingin seudulla taas, jossa maahanmuuttajaväestön enemmistö asuu, oli maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2020 vain 54 prosenttia.

Mikseivät yritykset rekrytoi työvoimaa EU:sta?

Työvoimapulapuheen, johon ratkaisuksi usein tarjotaan työperäistä maahanmuuttoa, keskellä usein unohtuu, että työvoimasta ei ole varsinaisesti pulaa tälläkään hetkellä.

Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita, ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä. Lisäksi Suomi on vapauttanut jo 2000-luvun alkupuolella korkeakoulutettujen henkilöiden maahanmuuton EU:n ulkopuolelta. Erityisasiantuntijalupaan edellytetään vain 3 400 euron kuukausipalkka.

Työvoimapulakeskustelussa eniten ääntä pitävät tahot puhuvat usein kauniisti kansainvälisistä osaajista tai huippuosaajista. Oikeasti on kuitenkin kyse siitä, että tietyt intressiryhmät haluavat vauhdittaa kouluttamattomien tai matalasti koulutettujen ihmisten, kuten siivoajien, kokkien tai kasvitarhatyöntekijöiden, tuloa EU:n ulkopuolelta Suomeen. Näin siksi, että Suomessa on useita tahoja jotka hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta ja veronmaksajille kalliiksi käyvästä maahanmuutosta.

Toisille halpatyövoimaa, toisille äänestäjiä

Paradoksaalisesti matalapalkkamaahanmuutto hyödyttääkin sekä oikeistoa että vasemmistoa. Oikeistoa edustava elinkeinoelämä on havainnut, että matalien palkkojen ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomainen halpatyövoima. Se onkin yrityksille kannattavaa, mutta käytännössä matalapalkkamaahanmuutto on myös veronmaksajien kustantama yritystuki, sillä veronmaksajat heiltä kerätyistä veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.

Vasemmistopuolueilla sen sijaan on valtapoliittinen intressi kannattaa kaikenlaisen maahanmuuton lisäämistä ja edistämistä, sillä vasemmisto on havainnut, että tulijoita voi käyttää vasemmiston äänestäjinä. Vaikka maahanmuuttajat ovatkin usein kantaväestöä laiskempia äänestäjiä, kannattavat maahanmuuttajat usein vasemmistoa, joka lupaa edistää sosiaalitukia ja maahanmuuttajille tarjottavia erityispalveluja.

Suomesta ei työvoima lopu kesken

Perussuomalaisten mielestä työperäiseen maahanmuuttoon on palautettava kontrolli, hyvinvointivaltio on sopeutettava nykyiseen väestökehitykseen ja lopetettava välittömästi työikäisen väestön paisuttaminen maahanmuutolla. Perussuomalaiset katsoo, että ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä.

Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa tänään Tuumaustunnilla esitellyt poliittinen suunnittelija Mikael Lith huomauttaa, että työvoima ei ole Suomesta loppumassa.

– Pelkästään Suomessa on tällä hetkellä yli 350 000 ihmistä työttöminä työnhakijoina. Lisäksi on vajaat 200 000 ihmistä vasten tahtoaan osa-aikatyössä. Tuoreen ammattibarometrin mukaan tällä hetkellä Suomeen tarvittaisiin väkeä erityisesti sotealalle, kuten hoitajia, psykologeja, puheterapeutteja ja hammaslääkäreitä. Jokainen ymmärtää, että ratkaisuna ei voi olla tuoda suuria määriä matalasti koulutettua väkeä EU:n ulkopuolelta, eikä tällaisesta keskustella muissakaan EU-maissa.

Palkasta pitää jäädä enemmän käteen

Perussuomalaiset näkee seuraavan hallituskauden prioriteettina Suomessa jo olevan työvoiman paremman työllistämisen. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohella ammattikoulutukseen panostamalla saadaan kantaväestöön kuuluvien nuorten ohella myös monia maahanmuuttajanuoria koulutusputkeen, jolloin työmarkkinoille saadaan suorittaviin töihin tarvittavaa työvoimaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että ratkaisuja on tarjottava usealla eri tasolla ja erilaisilla keinoilla eri sektorien työvoimapulaan.

– Ei siis ole pelkkää yhtä keinoa, vaan tarvitaan useampia toimia. Kuitenkin työn heikko kannustavuus on juuri nyt keskeinen tekijä siinä, että matalasti palkatut työt eivät vedä suomalaisia työntekijöitä. Työstä siis jää monille käteen niin vähän, että työn tekeminen ei ole kannattavaa esimerkiksi suhteessa sosiaaliturvaan.

– Työn kannustavuutta voidaan lisätä sillä, että palkasta verojen jälkeen jäävä summa kasvaa. Siihen voidaan vaikuttaa veroja alentamalla, mihin puolestaan päästään valtion menoja vähentämällä. Korkea veroaste näivettää Suomea kaikilla tasoilla, myös matalapalkkatöissä, Purra painottaa.

Hän huomauttaa, että myös asumisen korkeat kustannukset, etenkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttavat siihen, että monista ammattilaisista, kuten varhaiskasvatuksen työntekijöistä on nyt pulaa.

– Tätä ei kuitenkaan voi korjata sillä, että Suomeen tuodaan lisää ihmisiä EU:n ulkopuolelta. Samat työn heikon kannustavuuden ja kalliin asumisen ongelmat ovat kaikilla edessä.

SUOMEN UUTISET