Suomi saa EU:sta eteensä nieltävää ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin osissa ja uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa: ”Näistä kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät mielellään puhu”

Valtamedia ja vanhat puolueet ovat viime päivinä kohisseet perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että aina kun jostakin tavanomaisesta, vähäpätöisestä tai muuten yllätyksettömästä asiasta rakennetaan kohu tai politiikan myrsky, taustalla usein vaikuttaa suuria asioita, joista huomio halutaan siirtää pois. Niin myös nyt.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kehottaakin äänestäjiä pitämään katseen pallossa.

– Sen sijaan, että tällä hetkellä tai ensi kaudella kenenkään tarvitsisi miettiä EU- tai euroeroa tai perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksesta olisi kenenkään mitään syytä saada kohtausta, tulevina kuukausina ja vuosina Suomen hallitus kylläkin saa eteensä nieltävää niin ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin eri osissa, uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa ja ylipäätänsä kiristyvässä Brysselin ja suurten EU-maiden talutusnuorassa.

– Erityistä syytä EU-fantsuttelulle ei juuri nyt ole. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut jättävänsä pian Suomen eduskuntavaalien jälkeen esityksen uudesta rahastosta. Ja näistä sen paremmin kokoomus kuin sosiaalidemokraatitkaan eivät mielellään nyt ennen vaaleja puhuisi, Purra sanoo.

Media vaatimaan vastauksia

Hän jatkaa, että mikäli Suomessa olisi tiukka media, se kysyisi näiltä puolueilta, minkälaisen ennallistamisasetuksen – hinta-arvio tällä hetkellä Luken mukaan siis 19 miljardia – he ovat valmiita hyväksymään.

– Kuinka paljon päätösvaltaa metsistämme he ovat valmiita antamaan Brysselille? Entä kuinka monta miljardia maksetaan hiilinieluista? Entä pian komissiossa syntymässä olevien uusien velka- ja tulonsiirtopakettien kohdalla, mikä on kokoomuksen linja? Aikooko mahdollinen pääministeri Petteri Orpo käydä kuittaamassa tällaiset rahastot? Jos ette, voitteko luvata sen äänestäjille? Nämä ovat ajankohtaisia asioita, jotka tulevat päätettäväksi seuraavalla hallituskaudella.

Suuret EU-maat yskivät Ukrainan kanssa

Purra jakaa moitteita myös suurille EU-maille venkoilusta tilanteessa, jossa Ukraina on kohta jo lähes vuoden puolustautunut valtioalueelleen tunkeutunutta hyökkääjää vastaan.

– EU:n ytimen muodostavat Saksa ja Ranska. Niiden vastentahtoisuus ja hidastelu Ukrainan voimakkaassa auttamisessa on ollut silmiinpistävää koko sodan ajan. Jokainen merkittävä päätös on jäänyt ensin jumiin. Ilman Yhdysvaltojen ja Britannian päättäväistä toimintaa EU:ta tuskin kävisi kiittäminen lainkaan tässä määrin.

– Saksan vuosikymmenten aikana rakennettua merkittävää ja tietoista riippuvuutta Venäjästä ei kannata unohtaa. Ranskan presidentti Macron taas sovitteli viimeksi alle kaksi kuukautta sitten Venäjälle turvatakuita. Tästä seurasi pienempien jäsenmaiden diplomaattinen protesti eikä todellakaan ihme, Purra sanoo.

– Jos katsotaan taaksepäin, nimenomaan edellinen Venäjän kanssa tehty Ukrainaa koskeva diili, vuoden 2015 tulitaukosopimukset, johti tähän tilanteeseen. Juuri Saksalla ja Ranskalla oli johtava rooli kyseisessä sopimuksessa. Minsk II tehtiin vastineena Yhdysvalloista tulleille ehdotuksille antaa asetukea Ukrainalle. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että asetuki vain pahentaisi tilannetta.

Suomi kaipaa terveempää suhdetta unioniin

Suomen poliittisessa kulttuurissa EU:sta puhutaan mielellään turvallisuusyhteisönä. Purra kuitenkin kehottaa vanhojen puolueiden johtajia tarkastelemaan tilannetta realistisesti.

– Arvon Petteri Orpo ja Sanna Marin, käsi sydämelle. Kun todella tiukka paikka tulee, keihin te eniten luotatte? Saksalaisiin sosialidemokraatteihin?

Purra linjaa, että perussuomalaisille tärkein kansainvälinen turvallisuusyhteisö tulee jatkossa olemaan Natossa.

– Naton jäsenenä Suomen oleellisin tehtävä on edelleen huolehtia omasta puolustuksestaan. Jäsenyyden myötä turvallisuusyhteisömme saa hampaat pelkkien poskisuudelmien sijaan. EU:ssa on puolensa, mutta yksikään niistä ei liity siihen, että suomalaisen kurkusta tungetaan alas Brysselin arvovallalla tulonsiirtoja, yhteisvelkaa, ilmastopolitiikkaa ja riisutun päätösvaltamme rippeitä, samalla kun kansallinen johto ja opposition sininen tolppa kumartavat syvempään kuin Kekkosen aikaan maantieteellisesti tehtiin toiseen suuntaan, Purra sanoo.

– Kuten jo elokuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmamme julkaisussa totesin, toivon itse, että tuleva Nato-jäsenyys saa aikaan sen, että EU-keskustelusta ja suhteestamme unioniin tulee terveempää. Että Putin-kortin heiluttelu edes heikkenee. Ainakaan vielä ei ole näin tapahtunut.