Suomen EU-jäsenyyttä on usein perusteltu sillä, että EU vahvistaa Suomen vakautta ja turvallisuutta arvaamatonta Venäjää vastaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin toteaa, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uudenlainen EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuuttaa perussuomalaisten EU-kritiikin säilyvän myös jatkossa olennaisena osana perussuomalaisten politiikkaa.
– Toki unioni on viime aikoina näyttänyt kykenevänsä toimimaan yhtenäisesti Venäjää vastaan ja samalla auttamaan Ukrainaa. Samalla on kuitenkin muistettava, että jatkuvasti unionista tulee lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purra huomauttaa, että myös Suomen asema EU-nettomaksajana käy koko ajan raskaammaksi vastuiden yhteissumman ollessa tällä hetkellä jo yli 50 miljardia euroa.
Suomen tulisi EU:ssa edistää paremmin omaa etua
EU:hun liittymistä aikanaan ja jäsenyyttä myös nykypäivänä on usein perusteltu sillä, että EU vahvistaa Suomen vakautta ja turvallisuutta arvaamatonta Venäjää vastaan.
Purra kuitenkin esittää, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uudenlainen EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
– Sisäpoliittisista syistä usein edelleenkin käytetään hyväksi EU:n turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Kun perussuomalaiset esimerkiksi vastusti elvytyspakettia, niin meille heiluteltiin Putin-korttia. Nyt, kun Suomesta on tulossa Naton jäsen ja me saamme oikeat turvatakuut, silloin Putin-kortin heiluttelemiselta putoaa pohja pois, Purra sanoo.
Hän osallistui tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritenttiin, jossa nähtiin myös Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).
Elvytyspaketti Suomelle raskaasti tappiollinen
Eduskunta hyväksyi viime vuoden kesällä Suomen osallistumisen nettomaksajana 750 miljardin euron EU-elvytyspakettiin, josta Suomelle lankeaa usean miljardin vastuut. Elvytyspaketti on Suomelle raskaasti tappiollinen, ja Suomelle kanavoituva rahallinen osuus pienenee koko ajan.
Perussuomalaiset vastusti pakettia jyrkästi, mutta lopulta paketti runtattiin läpi äänin 134–57.
EU-elvytyspaketti vaati eduskunnassa määräenemmistön, eli käytännössä paketti ei olisi mennyt läpi ilman kokoomuksen tukea. Kokoomuksen äänet kuitenkin jakautuivat, sillä osa kokoomuksen eduskuntaryhmästä äänesti perussuomalaisten tavoin elvytyspakettia vastaan.
Orpo kaunisteli eurooppalaiseksi sovuksi
EU-tulonsiirtojen kannattajana tunnettu kokoomuspomo Orpo kytki ovelalla tavalla yhteen EU-elvytyspaketin ja Suomen Nato-jäsenyyden ja vihjaili Purralle, että uusi miljardien velkapaketti oli tarpeellinen pohjustus Suomen Nato-jäsenyydelle. Orpo jopa kaunisteli ratkaisua ja kutsui elvytyspakettia ”eurooppalaiseksi sovuksi”.
– Purralta haluaisin kysyä, luuletko, että Nato-jäsenyyshakemuksemme olisi mennyt sujuvasti, jos olisimme kaataneet eurooppalaisen sovun? Orpo sanoi.
– Ehkä kannattaisi kysyä niiltä kokoomuslaisilta, jotka äänestivät vastaan, Purra heitti takaisin.
Kokoomuksesta elvytyspakettia vastaan äänesti esimerkiksi entinen puhemies ja ministeri Paula Risikko. Muutama kokoomuslainen myös äänesti tyhjää.
SUOMEN UUTISET