Purra kirkasti perussuomalaisten EU-linjaa pääministeriehdokkaiden Eurooppa-tentissä: ”Me emme halua edistää liittovaltiota, taloudellisia yhteisvastuita ja tulonsiirtoja”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuuttaa EU-kritiikin säilyvän myös jatkossa olennaisena osana perussuomalaisten politiikkaa. – Unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia, Purra sanoo.

Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra huomauttaa, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille. Purran mukaan suunta on täysin väärä.

– EU:n tulisi toimia yhteismarkkina-alueena ja keskittyä niihin asioihin, joita varten se on alun perin perustettu.

Suunta on kuitenkin huolestuttava. Tällä hetkellä EU:ssa suunnitellaan perussopimusten avaamista, määräenemmistöpäätösten lisäämistä, puhumattakaan taloudellisesta taakasta, joka käy Suomen kohdalla koko ajan raskaammaksi.

– EU:ssa halutaan lisätä yhteisvastuuta, yhteisvelkaa ja uusia tulonsiirtoja. Se ei ole Suomen edun mukaista politiikkaa. Tämä olisi hyvä kaikkien ymmärtää paremmin, Purra sanoo.

Purra osallistui tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritenttiin, jossa nähtiin myös Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).

Suomen tappio elvytyspaketista kasvaa koko ajan

Suomen eduskunta hyväksyi viime vuoden kesällä Suomen osallistumisen nettomaksajana 750 miljardin euron EU-elvytyspakettiin, jossa Suomelle lankeaa usean miljardin vastuut. Perussuomalaiset vastusti jyrkästi pakettia, mutta hallitus runttasi sen läpi oppositiopuolue kokoomuksen tuella.

Suomelle elvytyspaketista kertyy useiden miljardien tappiot, ja lisäksi on huomattava, että Suomelle alun perin luvattu osuus avustuksista pienenee koko ajan. Kesäkuussa valtiovarainministeriö tiedotti, että Suomen osuus pienenee jopa 300 miljoonaa euroa. Suomen maksuosuus elpymispaketista on noin 6,6 miljardia euroa. Näillä näkymin Suomi on siten maksamassa jopa 4,2 miljardia euroa enemmän kuin saa takaisin.

Purra muistuttaa, että viime vuonna valtiovarainvaliokunnan mietintöön kirjattiin sitovat lausumat, joiden mukaan jatkossa Suomi vastustaa tulonsiirtounionia, ja että Suomi ei enää hyväksy vastaavia tukipaketteja. Valtiovarainvaliokunta myös muistutti no bailout -säännöstä eli siitä, että EU-jäsenvaltiot huolehtivat talousvastuistaan, kuten veloistaan, itsenäisesti ilman toisten jäsenvaltioiden apua.

– Valtiovarainvaliokunta otti kantaa siihen, että Suomi ei tule hyväksymään ylikansallisia veroja ja että jatkossa huolehditaan myös Suomen kokonaisveroasteen pitämisestä maltillisena, Purra sanoo

Hän linjaa, että perussuomalaiset ei tule osallistumaan hallitukseen, joka rikkoo näitä periaatteita.

– Emme halua edistää liittovaltiota emmekä taloudellisia yhteisvastuita ja tulonsiirtoja

Myös EKP kehittymässä tulonsiirto-organisaatioksi

Elvytyspakettien ohella EU:ssa on haluja lisätä monenlaisia muitakin taloudellisia instrumentteja.

Purra nostaa esille myös, että Euroopan keskuspankista (EKP) on kehittymässä tulonsiirto-organisaatio. EKP käynnisti heinäkuussa uuden velkapaperien osto-ohjelman TPI (transmission protection instrument), jolla voidaan tarvittaessa tasata koronnoston vaikutuksia eri euromaissa.

– Käytännössä sen tarkoitus on ostaa käytännössä rajattomasti kriisimaiden, esimerkiksi Italian, velkapapereita, jolloin muiden maiden velkapapereita ostetaan vähemmän. Se tarkoittaa sitä, että pohjoisissa EU-maissa korkotaso nousee, ja samaan aikaan laskee eteläisissä EU-maissa. Kyseessä on jälleen eräänlainen uusi EU-tulonsiirto, vaikka Suomessa tästäkään asiasta ei keskustella lainkaan, Purra sanoo.

Hän painottaa, että Suomen EU-vastuiden yhteissumma on tällä hetkellä jo yli 50 miljardia, ja yhteisvastuista kansantaloudelle kasautuva taakka käy koko ajan raskaammaksi.