EU pyrkii vaivihkaa puuttumaan jäsenvaltioidensa kansalaisten sananvapauteen uusilla lakihankkeilla, joihin sisältyy myös epäilyttävä ilmiantokoneisto. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri lupaa, että eduskunnassa perussuomalaiset puolustaa edelleen vahvasti sananvapautta, joskin harvalukuisessa seurassa. – Olemme niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin, Meri sanoo.

Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta, sillä sananvapaus on demokratian ja vapaan yhteiskunnan kulmakivi. Sananvapauden ytimeen kuuluu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri varoittaa, että sananvapauden ylle kasaantuu juuri nyt uusia uhkia EU:sta, sillä unioni pyrkii entistä vahvemmin puuttumaan jäsenvaltioiden kansalaisten ilmaisuun.

– EU pyrkii sääntelemään tulkinnanvaraisten uusien käsitteiden, kuten ”vihapuheen”, ”disinformaation” ja ”sananvastuun” avulla mielipiteenilmaisun vapautta sosiaalisessa mediassa, ja uutena hankkeena on myös rikoslainsäädännön yhtenäistäminen EU-maissa, Meri sanoo.

Katso vihapuhehysteria-kirjan julkistustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):

Tarvitaanko verkkoalustoilla nettipoliiseja?

Meren johtamassa lakivaliokunnassa käsitellään myös EU-oikeudellisia säädöksiä.

– Lyhyen ajan sisään olemme käsitelleet lakivaliokunnassa kahta eri sananvapauden rajoittamiseen pyrkivää merkittävää EU-ehdotusta. Ensiksi käsittelyssä oli niin sanottu digipalvelusäädös, jolla pyritään ”turvalliseen verkkoympäristöön”.

Digipalvelusäädöksellä verkkoalustojen ylläpitäjät velvoitetaan poistamaan nopeasti laittomat verkkosisällöt.

– Tämähän kuulostaa sinällään järkevältä tavoitteelta ja selvää on, että esimerkiksi lapsiporno ja terroristinen sisältö tulee välittömästi poistaa, mutta ongelmana on, että laittoman sisällön määritelmä on hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Laitonta on mikä tahansa tieto tai toiminta, joka ei ole unionin tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaista. Tällöin vaarana on, että myös täysin laillista, sananvapauden suojaamaa mielipiteen ilmaisua päätyy sensuurin kohteeksi, Meri sanoo.

EU laittaisi myös ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa.

– Digipalvelusäädöksen mukaan jäsenvaltiot voivat nimetä niin sanottuja luotettavia ilmoittajia. Verkkoalustojen tulee käsitellä näiden nimettyjen ”nettipoliisien” disinformaatio- ja vihapuheilmoitukset viipymättä. Jokainen voi pohtia, edistetäänkö tällä laajaa kansalaiskeskustelua vai estetäänkö sitä. Itselle tulee mieleen lähinnä DDR ja naapurien ilmiantaminen länsimielisistä puheista. Tähänkö todella ollaan menossa? Meri ihmettelee.

Unioni kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan

EU on kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan, jossa verkossa käytävää kansalaiskeskustelua rajoitetaan epämääräisen ”vihapuheen” torjunnan nimissä.

Meri huomauttaa, että tätä kehityskulkua olisi mediankin hyvä pohtia.

– Epätäsmällisillä asetuksilla avataan polku sitä kohti, että pian esimerkiksi EU-liittovaltiokehityksen tai Suomen muita maita kunnianhimoisempien ilmastotoimien kritisointi voi olla asetuksessa tarkoitettua disinformaatiota ja vihapuhetta, joka pitää vääränä mielipiteenä poistaa verkkoalustoilta.

Toinen viimeaikainen EU-hanke liittyy siihen, kenen toimivaltaan sananvapauden ja ”sananvastuun” sääntely ylipäätään kuuluu.

EU haluaa laajentaa EU-rikosten luettelon kattamaan vihapuheen ja viharikokset, jolloin pääsääntöisesti kansalliseen toimivaltaan kuuluva rikosoikeus tulisi myös ”vihapuheen” osalta EU:n säädeltäväksi.

– Nykyisin EU-rikosluetteloon kuuluu sellaisia erityisen vakavia rikoksia, jotka ovat rajat ylittäviä ja niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Nyt tällä rikoslistalla on terrorismin, ihmiskaupan, naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäytön sekä laittoman ase- ja huumausainekaupan kaltaisia rikoksia, joissa on usein kyse järjestäytyneestä kansainvälisestä rikollisuudesta – ja jonka kitkemiseen tosiasiallisesti tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Nyt niiden rinnalle halutaan lisätä epämääräisen vihapuheen kriminalisointi, Meri sanoo.

Rikoslistan EU-laajentuminen jumittaa jäsenmaissa

Ehdotus vihapuheen ja viharikosten lisäämisestä EU-rikoslistalle onkin periaatteellisesti hyvin merkittävä, sillä se tarkoittaa EU:n rikosoikeudellisen toimivallan tarpeetonta laajentamista Suomen perustuslaissakin turvattuun sananvapauteen.

Meri huomauttaa, että samalla myös vihapuhe on käsite, jolle ei ole täsmällistä määritelmää. Nykyisin vihapuheen leimakirvestä heitelläänkin herkästi ilmaan, jos vain sattuu olemaan eri mieltä toisen kanssa. –

– Vihapuheen merkitys on muodostunut mielivaltaiseksi, jota rikosoikeus tai ylipäätään mikään laki ei saa olla.

Rikoslistan EU-laajentaminen näyttää – hallituksen hyväksynnästä huolimatta – tällä hetkellä epävarmalta, sillä sen edellyttämää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ei olla saavutettu. Unkari ja Puola vastustavat ehdotusta.

– Olemme valitettavasti harvalukuisessa seurassa puolustamassa sananvapautta. Niin digipalvelusäädös kuin myös rikoslistan laajentaminen kelpaa sekä hallituspuolueille että kokoomukselle. Olemme silti niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet näistä huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin.

Sen lisäksi, että hankkeet ovat sisällöllisesti ongelmia, niin niiden käsittely eduskunnassa on usein puutteellista.

– Edellä mainitut sekä lukuisat muut periaatteellisesti merkittävät ja sisällöltään ongelmalliset EU-asiat käsitellään eduskunnassa valtavassa kiireessä, jolloin asiat eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota. Suomen ei tulekaan tyytyä asemaan kumileimasimena, joka hyväksyy mukisematta kaiken Brysselistä ehdotetun, vaan meidän tulee vaikuttaa EU-päätöksentekoon Suomen ja suomalaisten etua puolustaen, Meri sanoo.

Suomessa jo itsesensuurin ilmapiiri

EU-hankkeiden lisäksi myös kotimaisessa lainsäädännössä on edelleen suuria ongelmia. Epäselvyyksistä johtuen monelle on epäselvää, mitä oikein saa sanoa ja mitä ei, jotta seuraamuksia ei tulisi.

– Mielipiteen ilmaisusta ei perusteettomasti ja yllättäen saisi seurata kenellekään rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikosoikeus on muutenkin aina viimesijaisin keino puuttua ihmisten toimintaan, erityisesti kun puhutaan perusoikeuden – jota sananvapauskin on – rajoittamisesta, Meri sanoo.

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan lain tulee olla niin täsmällisesti kirjoitettu, että on mahdollista ennakoida mikä on rangaistavaa ja mikä ei. Nykyinen rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei kuitenkaan täytä näitä täsmällisyyden vaatimuksia.

Meri havainnollistaa asiaa:

– Tunnusmerkistössä mainitaan uhkaaminen, panettelu ja solvaaminen sellaisina tekoina, joilla syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Kuitenkin ”panettelu” ja ”solvaaminen” ovat käsitteinä hyvin väljiä: lausuma, joka yhden mielestä on asiallista kritiikkiä voi jonkun toisen mielestä olla panettelevan tiedon levittämistä ja jonkun kolmannen mielestä solvaavien mielipiteiden esittämistä.

– Lainkohdan ja sen tulkintakäytännön perusteella ihmisten onkin täysin mahdotonta tietää, mitä Suomessa saa sanoa tarvitsematta pelätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Seurauksena on itsesensuurin ilmapiiri, sananvapauden tukahtuminen ja yhteiskunnallisen keskustelun köyhtyminen.

Vaikenemalla asiat eivät parane

Perussuomalaiset katsoo, että rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tulee uudistaa kokonaisuudessaan ottaen huomioon sananvapauteen liittyvät näkökohdat, rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat vaatimukset ja perustuslain takaama yhdenvertaisuus.

Meri huomauttaa, että viime vuosien lukuisat oikeudenkäynnit, joissa rikosprosesseja on aloitettu esimerkiksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen perusteella on huolestuttava kehityssuunta.

– Rikosprosessien myötä ihmiset varmasti miettivät, että uskaltavatko tuoda esimerkiksi asuinalueensa ongelmia tai muita maahanmuuton epäkohtia esiin, kun tulkinnanvarainen syytekynnys voi ylittyä. Seurauksena on – vaikka lopulta ei rikoksesta edes tuomittaisi – useamman vuoden kestävä rikosprosessi, joka kuluttaa niin henkisiä kuin myös taloudellisia voimavaroja. Siten on helpompi pysyä hiljaa, mikä vain pahentaa ongelmia. Yhteiskunnan epäkohdat eivät korjaannu vaikenemisella ja ongelmien hyssyttelyllä, vaan realistisella ja avoimella keskustelulla.

Eroon mielivaltaisesta vihapuhejahtaamisesta

Perussuomalaiset haluaa lainkohdan muutettavaksi siten, että rikoksen tunnusmerkistön täyttäisivät ainoastaan sellaiset viestit, joissa uhataan rikoksen tekemisellä jotakin ryhmää vastaan tai yllytetään toista tällaisen rikoksen tekemiseen.

– Tällaista toimintaa voidaan pitää aidosti moitittavana, koska tekijän tarkoituksena on aiheuttaa uhattavaan ryhmään kohdistuva rikos, esimerkiksi pahoinpitelyyn kehottaminen. Pääsisimme samalla eroon mielivaltaiselta tuntuvista oikeudenkäynneistä ja vihapuhejahtaamisesta.

– Poliisilla ja tuomioistuimilla on riittävästi muitakin töitä sekä erittäin vakava rahoitusvaje ja resurssipula, joista lakivaliokunta ja hallintovaliokunta huomauttavat jatkuvasti. Poliisilla olisi muutakin tekemistä, mutta on lainsäätäjästä kiinni, miten resursseja kohdistetaan. Perussuomalaiset jatkaa asian kanssa työskentelyä, Meri lupaa.

SUOMEN UUTISET