MATTI MATIKAINEN
Suomen Perusta tutki: Suurten teknologiayritysten valta uhkaa sananvapautta
Sananvapaus on Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu kansalaisen perusoikeus. Sananvapaudella on keskeinen merkitys kansanvaltaan perustuvan järjestelmän kaikessa toiminnassa ja turvaamisessa. Suomen Perustan tänään julkaistussa Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjassa kuitenkin osoitetaan, miten sananvapauden rajoittamisen valtaa on vähitellen siirtynyt yksityisille yrityksille, joiden sensuuritoimien motiivit ja tavoitteet ovat hämärän peitossa.
Sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa samoilla edellytyksillä kuin muitakin perusoikeuksia. Perinteisessä mielessä sananvapauden rajoittaminen on ajateltu julkisen vallan tehtäväksi, jolloin sananvapauden rajoituksista säädetään laissa.
Sananvapaus pitää sisällään muun muassa ennakkosensuurin kiellon. Sananvapausasioihin erikoistunut lakimies Onni Rostila osoittaa, että nykyaikana sananvapauteen on alkanut kohdistua uudenlaisia uhkia, joiden taustalla ovat muun muassa suuret teknologiayhtiöt, joille on vähitellen kasaantunut valtaa päättää ja määritellä oman tahtonsa mukaisesti, millaisia mielipiteitä julkisuuteen pääsee ja ketkä saavat olla äänessä.
Katso vihapuhehysteria-kirjan julkistustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):
– Tosiasiallisen sananvapauden kannalta ei juurikaan ole merkitystä, estyykö tietynlaisten mielipiteiden esittäminen valtion vai yksityisen yrityksen toimien vuoksi. Sillä on kuitenkin merkitystä, ovatko sensuuri- tai rankaisutoimien perustelut vapaasti yksilön itsensä ja suuren yleisön saatavilla ja läpinäkyvästi arvioitavissa. Myös sillä on merkitystä, voidaanko päätöksistä valittaa, ovatko ne lopullisia ja kauanko sanktioista on kärsittävä, Rostila sanoo.
Oikeistolle sallittu sananvapauden tila kapenee
Rostila on ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja.
– Kun yksityiset yritykset yhä laajemmin ja kovakouraisemmin käyttävät valtaa määritelläkseen sallittua keskustelua ja ilmaisua, ongelmana on se, että toiminta on demokraattisen valvonnan ja läpinäkyvyyden tavoittamattomissa. Me emme tiedä, mitkä intressit vaikuttavat esimerkiksi siihen, mitä puhetta alustoilta sensuroidaan ja otetaan pois.
Yritykset puhuvat nykyisin yhteiskuntavastuusta ja siihen liittyvistä ohjelmista ja käytännöistä. Suuryritysten moderointipolitiikka ei kuitenkaan ole poliittisesti neutraalia.
– On selvästi hahmotettavissa, että sallittu ilmaisun tila oikeistokonservatiiveille kapenee huomattavasti voimakkaammin kuin vasemmistolle, Rostila sanoo.
Hän havainnollistaa tilannetta muistuttamalla Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin yhtäkkisestä vaientamisesta ja poistamisesta käytännössä kaikilta merkittäviltä somealustoilta talvella 2021.
– Kyseessä oli koordinoitu toimenpide, jolle esitettiin erinäisiä syitä. Katson, että tapaus alleviivasi sitä, että vertauskuvallisesti ”kaupungissa on uusi sheriffi”. Eli jos yksityisillä yrityksillä on valta päättää hiljentää julkiselta areenalta vapaissa vaaleissa kymmenien miljoonien ihmisten valitsema valtionpäämies, niin kuka onkaan kuskin paikalla.Onko vallassa kansa demokraattisten instituutioiden kautta vai suuryritykset omine intresseineen?
Suuret korporaatiot vasemmiston tavoitteiden edistäjinä
Taloudellisen vallan ja yksityisten yritysten vallan kasvamisen ohella liikkeessä on poliittisen vasemmiston suhtautuminen sananvapauteen ja samalla yritysten käyttämään yhteiskunnalliseen valtaan.
– Tavallaan siksi, että suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset edustavat nyt uutta linjaa, yhteiskuntavastuun asiassa, on selvästi tapahtunut selvää siirtymää shareholder-kapitalismista kohti niin sanottua stakeholder-kapitalismia. Kyse on siitä, että yrityksissä osakkeenomistajien hyötymisen sijaan huomio kiinnittyykin enemmän siihen, mikä on yrityksen rooli vastuullisessa yhteiskuntapolitiikassa ja suhteessa sidosryhmiin.
Nykyisin jokainen voi helposti huomata, mitä kohtaan suuryritysten lojaalius kohdistuu, Rostila sanoo. Hän nostaa esimerkiksi Black Lives Matter -mellakat muutama vuosi sitten Yhdysvalloissa.
– Silloin monet yhdysvaltalaiset yritykset lahjoittivat miljoonia dollareita radikaalivasemmistolaiselle, jopa väkivaltaiselle liikkeelle.
Kesäkuussa järjestetään Pride-tapahtumia myös Suomessa. Tuskin keneltäkään on voinut jäädä huomaamatta, miten suuret yritykset kilpailevat keskenään siitä, kuka eniten heijastelee nykyvasemmiston sosiaalista agendaa.
– Suomessa Priden yhteydessä voitaisiin puhua vaikka korporaatiokuukaudesta. Samalla yritysten toimintamalleihin ja sääntöihin on ajettu myös ilmastonmuutospuhetta. Yritykset siis ottavat aktiivisesti osaa poliittiseen prosessiin ja mielipiteiden muokkaukseen.
Vähimmäispalvelut turvattava kaikille
Rostila kysyy, että kun taloudellisella eliitillä on käytössään suuret pääomat ja vaikutusmahdollisuudet, niin miten tilanne suhteutuu perustuslailliseen vaatimukseen kansanvaltaisuudesta.
– Miten kansalaisyhteiskunta ja demokraattiset prosessit voivat puuttua tilanteeseen, ovatko nämä asiat edes kohdillaan? Siihen liittyen keskiössä ovat kiihtyvät somesensuurit.
Vaikka suuryritysten oman toimintavapauden piiriin kuuluukin valta päättää siitä, millaista puhetta ne sallivat omilla alustoillaan, tarina neutraaliudesta ja yritysvapaudesta rapistuu, jos tarkastellaan, miten suuryritykset käyttäytyvät, kun jokin kilpaileva yritys pyrkii tarjoamaan muita laajempaa sananvapautta.
– On nähty tapauksia, joissa yritykset – kartellimaisesti – saattavat alkaa sorsia toisia yrityksiä, Rostila sanoo.
Esimerkiksi voidaan ottaa Twitterin kanssa kilpaileva somepalvelu Parler, jonka verkkopalvelut katkaistiin lähes samalla hetkellä, kun Trumpin sosiaalisen median käyttö estettiin. Tuolloin tietojenkäsittelykapasiteettia vuokraava Amazon heitti yhtiön ulos tietokonekeskuksistaan. Google ja Apple olivat jo aiemmin heivanneet Parlerin sovelluksen pois omista sovelluskaupoistaan.
Sopimuspakkosääntelyä tarvitaan lisää
Parler-palvelun kannalta toiminnan katkaiseminen oli musertava isku, koska palvelulla olisi muuten ollut mahdollisuus saada uusia, kilpailijoilta siirtyviä uusia käyttäjiä.
Suurten teknologiayritysten puolueellisuus voi siis esiintyä useilla eri tavoilla. Rostila esittää johtopäätöksenä, että olisikin pyrittävä varmistamaan tietyt vähimmäisvaatimukset sille, millä edellytyksillä yritysten on tarjottava syrjimättömästi peruspalveluita kaikille.
– Kyse olisi sopimuspakkosääntelystä, samaan tapaan kuin vaikka sähköyhtiö tai puhelinyhtiö eivät saa päättää olla tarjoamatta palveluita asiakkaille, jotka yritysten näkökulmasta esittävät vääriä ajatuksia. Samaan tapaan voitaisiin vaatia, että isot maksupalvelujärjestelmät eivät voi päättää, että koska joillain henkilöillä tai yrityksillä on ”vääriä” näkemyksiä, taloudellinen tai boikottivalta käännetään tällaisia toimijoita vastaan.
Lataa kirjauutuus Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria luettavaksi täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Parler teknologiayritykset somejätit politikointi vaikuttaminen sensurointi Pride puolueellisuus oikeisto Black Lives Matter Donald Trump Twitter Apple Ilmari Rostila Vihapuhe Sananvapaus Google Suomen Perusta Vasemmisto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Paljastusvideo: Twitterin vasemmistolaiset pomot puolustelevat oikeiston sensurointia, ivaavat Elon Muskia Aspergerin takia: ”En siis voi ottaa vakavasti”
Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä
Tynkkynen: Jos Suomessa aletaan rajaamaan sitä, mistä oppositiopoliitikot saavat puhua, silloin käytännössä kriminalisoidaan erilaisia arvoja ja ideologioita
Perussuomalaisten Peltokankaan syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on hylätty: “Oikeus voitti – tällä kertaa”
Leena Meri: Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista – ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava
EU haluaa laittaa ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa ja tekemään ilmiantoja – perussuomalaisten Leena Meri huolestui: Tähänkö ollaan menossa? – ”Tulee DDR mieleen”
Suomi lipunut 2000-luvulla kohti neuvostoliittolaista käsitystä sananvapaudesta – vihapuhekeskustelulle ei ole oikeutusta, mutta sosiaalinen tilaus sille voi olla
Hallitus tilasi laajan vihapuheraportin sukupuolentutkimuksen dosentilta, joka vaatii hiljentämään ”kyseenalaiset puheenaiheet”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää