veronmaksajat

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.

Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja ja entinen erityisavustaja Dimitri Qvintus paljasti viestipalvelu X:ssä demareiden todellisen linjan. He haluavat vähintään tuplata Suomen pakolaiskiintiön.

Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.

Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman moittii kaupungin nykyistä ylimitoitettua investointipolitiikkaa. – Idelogiavetoisesti Helsingissä on ollut tapana rakentaa joukkoliikennettä sellaisissakin tapauksissa, joissa joukkoliikenteellä on aika vähän varsinaista käyttöäkään.

Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on huolissaan siitä, että ilmastotoimien kokonaiskustannuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty silloin kun ilmastolaki ja sen sisältämä tavoite vuonna 2022 säädettiin.

Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Suomessa on tehty bisnestä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Nyt hallitus kaavailee loppua veronmaksajien kustannuksella tehtävälle rahastukselle.

Ilmainen koulutus on pitkään ollut Suomen ja suomalaisten ylpeys. Viime vuosina Suomeen on kuitenkin alkanut saapua hämäräperäisten konsulttiyritysten maahantuomia koulusiirtolaisia, sillä ilmainen koulutus taataan Suomen lain mukaan aivan jokaiselle, jonka jokin suomalainen lukio tai ammattikoulu on hyväksynyt oppilaakseen.

Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.

Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustajat Ari Koponen ja Teemu Keskisarja ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan selvittämään Suomen irtautumista EU:n maankäyttösektorin päästökaupasta.

Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun. 

Kevään kuntavaaleissa Tampereen pormestariksi pyrkivä perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo, että maahanmuuttoa politiikassa edistetään pitkälti valtapoliittisten syiden vuoksi, koska maahanmuuttajista vasemmisto saa taustalleen uusia äänestäjiä.

Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Perussuomalaiset julkaisi tänään kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo perussuomalaisten puhuvan lähivaaleista palveluiden lisäksi myös rahasta.

Hyvinvointivaltiossa erilaiset tuet muodostavat valtavan kasan rahaa, joka on revitty ahkerien veronmaksajien selkänahasta. Valitettavan moni näkee oikeudekseen varastaa muiden työn tuloksen ja vaikeuttaa tukea todella tarvitsevien asemaa. Oikeudenmukaisella yhteiskunnalla on perustavanlaatuinen velvollisuus suojella nettomaksajien työn tulosta.

Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden korottamisesta. Esitys hyväksyttiin valtuustossa äänin 52–9. Kaikki perussuomalaisten valtuutetut äänestivät esitystä vastaan. Tyhjää äänesti kuusi valtuutettua eri ryhmistä.

Perussuomalaisten kansandustaja  Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.

Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin sekä Ylen tehtävien merkittävää kaventamista. Aloite on saanut kansalta hyvän vastaanoton, sillä aloite keräsi vaadittavat 50000 allekirjoitusta alle kuukaudessa.

Keskustan talousvaihtoehdossa Suomeen tuotaisiin vuosittain 40 000 uutta maahanmuuttajaa. Kepu jopa antaisi yrityksien vapaasti poimia lisää halpatyövoimaa maailmalta, eikä poliitikoilla olisi sananvaltaa asiassa.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.

Jos Somalialle ei omien kansalaisten vastaanottaminen maistu, niin sitten ei kannata odottaa myöskään tukia suomalaiselta veronmaksajalta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom.

Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.

Tänään eduskunnalle esitelty laki nostaisi alinta tulorajaa Yle-verovelvollisuudelle sekä pakottaisi Yleisradion sopeuttamaan toimintaansa. Lain esitteli valtiovarainministeri Riikka Purra.