LEHTIKUVA
Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja julkista rahaa tutkimukseen. Suomen Akatemia jakaa tutkimusrahoitusta avoimen kilpailun ja vertaisarvioinnin perusteella, minkä lisäksi ministeriöt rahoittavat tutkimushankkeita omista määrärahoistaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman katsoo, että tutkimuksen vapaus on turvattava, mutta veronmaksajien rahojen käytön on oltava nykyistä vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää.
– Tutkimuksen vapaus on tärkeä osa sivistysvaltiota, mutta veronmaksajien rahoille on oltava selkeä vastine. Jokaisen julkisen tutkimuseuron on tuotettava hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Strandman korostaa, että julkisen tutkimusrahoituksen tulee vahvistaa Suomen kilpailukykyä, yritysten uudistumista, huoltovarmuutta, turvallisuutta ja talouskasvua.
– Veronmaksajien rahoilla toteutettavan tutkimuksen tulee synnyttää uusia innovaatioita, työpaikkoja, yrityksiä ja kestävää kasvua. Tutkimuksesta on oltava konkreettista hyötyä tavallisten suomalaisten arkeen.
Strandmanin mukaan tutkimusrahoituksen myöntämisessä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen ja siihen, miten ne tukevat Suomen pitkän aikavälin menestystä.
– Suomi tarvitsee korkeatasoista tutkimusta, mutta myös tutkimusta, joka ratkaisee yhteiskunnan todellisia haasteita. Julkisen rahoituksen painopisteen on oltava hankkeissa, jotka vahvistavat Suomen osaamista, elinkeinoelämää ja kansalaisten hyvinvointia.
Strandman pitää tärkeänä myös sitä, että tutkimusrahoituksen perusteet kestävät avoimen tarkastelun.
– Veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin heidän rahansa käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan. Avoimuus lisää luottamusta tutkimukseen.
– Tutkijoilla on vapaus valita tutkimusaiheensa, mutta veronmaksajien rahoitusta kohdennettaessa etusijalla tulee olla tutkimus, joka edistää Suomen etua, vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja luo hyvinvointia tuleville sukupolville, Strandman painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tuore tutkimusraportti hyvinvointialueiden puolueille maksamista tukirahoista esittää yleistyksiä ja perustelemattomia tulkintoja ilman varsinaista näyttöä. Raportista käy ilmi, että perussuomalaiset hyödyntää tukijärjestelmää selvästi vähemmän kuin puolueen ääniosuus edellyttäisi, mutta raportti esittää tämän tiedon tekstissä erikoisin keinoin.
Arvovaltaisessa Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus murtaa myyttiä tieteentekijöiden kyvystä pitää henkilökohtaiset asenteensa erillään tutkimustyöstä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tutkijoiden poliittiset näkemykset voivat ohjata eri tavoin tutkimusaineiston käsittelyä ja tilastollisia mallivalintoja. Tätä kautta asenteellisuus näkyy myös tutkimustuloksissa. Tutkimuksessa 71 tutkijatiimiä analysoi maahanmuuton vaikutuksia sosiaalipolitiikkaa koskeviin asenteisiin. Tiimit päätyivät saman aineiston pohjalta hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Näitä eroja ei pystytty selittämään pelkillä laskuvirheillä tai yksittäisillä menetelmävalinnoilla. Tutkimuksesta paljastui myös, että jyrkempiä poliittisia kantoja edustaneiden tutkijoiden työ sai sokkona toteutetussa vertaisarvioinnissa alhaisempia laatuluokituksia.
Tieteellisiin tutkimushankkeisiin hupenee tyypillisesti monen suomalaisen duunarin koko vuoden aikana maksama valtion tulovero. Tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista tarkastelevassa uudessa tiedepamfletissa korostetaan näkemystä, että priorisointia tulisi tehdä myös tieteessä, kun pelissä on veronmaksajien raha. Etenkin tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous perustuu osin velkarahalle.
Tieteeseen, sen rahoitukseen ja yhteiskunnalliseen asemaan perehtynyt helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano sanoo, että marginaalisten woke-aiheiden korostuminen akateemisessa tutkimuksessa johtuu pitkälti siitä, että eräät tieteenalat ovat tänä päivänä politisoituneita. Merano herättelee nyt keskustelua rahoituksen uudistamisesta, ja katsoo, että jatkossa veronmaksajalle tulisi selkeästi perustella kunkin rahoitetun tutkimushankkeen mahdollisesti tuottama hyöty.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korosti MTV Uutisten haastattelussa torstaina, että STEA-avustuksia koskeva valmistelu kuuluu hänen johtamansa ministeriön toimivaltaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskriteereitä uudistetaan, jotta valtionavustukset kohdentuvat aiempaa vaikuttavammin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.
Viikon suosituimmat
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Arvostetun talouslehden päätoimittaja kävi haastattelemassa Elon Muskia. Keskustelun lomassa toimittaja ei malttanut olla kritisoimatta Muskin mielipiteitä maailman menosta, mutta joutui nolatuksi kerran jos toisenkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.
Maassaolon edellytysten tarkastuksia tehtiin ulkomaalaisvalvonnassa lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.
Vantaan SDP vaatii perusteellista selvitystä Kivistön areenahankkeen rahoituksesta, kun Ylen MOT paljasti epäselvyyksiä rahoittajien taustoista. Vuosi sitten SDP:n kaupunginhallitusryhmä äänesti itse samojen sopimusten puolesta, kun perussuomalaiset vaativat tarkempaa selvitystä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Berliinissä Pride-juhlaan tehdystä islamistisesta terrori-iskusta etsitään libanonilaistaustaista Saksan kansalaista 21-vuotiasta Abdoul Balloutia. Hänet tunnetaan yhteyksistään radikaaliuskonnollisiin islamistisiin piireihin. Kaikki Pride-tilaisuudet on Berliinissä peruttu. Asemien, lentokenttien ja rajojen valvontaa on tehostettu. Ministeri pelkää uusia iskuja.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
