LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tuore tutkimusraportti hyvinvointialueiden puolueille maksamista tukirahoista esittää yleistyksiä ja perustelemattomia tulkintoja ilman varsinaista näyttöä. Raportista käy ilmi, että perussuomalaiset hyödyntää tukijärjestelmää selvästi vähemmän kuin puolueen ääniosuus edellyttäisi, mutta raportti esittää tämän tiedon tekstissä erikoisin keinoin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tuore tutkimus kartoittaa uutta puoluetukijärjestelmää hyvinvointialueilla vuosina 2022–2024. Tutkimus keskittyy kahteen päämuotoon, joita ovat luottamushenkilömaksut (niin sanottu puoluevero) sekä hyvinvointialueiden tukina maksamat suorat avustukset aluevaltuustoryhmille.
Aluevaltuustojen ryhmätuet (eli ryhmäraha) ovat hyvinvointialueiden myöntämiä määrärahoja, joiden tarkoituksena on tukea valtuustoryhmien poliittista toimintaa, ryhmätyöskentelyä ja valmistelutyötä.
Tutkimus tuo esille eroja puolueiden välillä suhtautumisessa tukiin, sillä PS:n tukikertymän osuus on selvästi puolueen vaalien ääniosuutta ohuempi.
Syynä on usein se, että PS-ryhmät eivät hae ryhmätukea kaikilla alueilla. Siten PS jää vertailussa tukiaisissa selvästi jälkeen muista. Esimerkiksi vanhat kolme suurta, kokoomus, SDP ja keskusta, hyötyvät tukijärjestelmästä selvästi paremmin.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2022 PS sai vain 6 prosenttia puolueveroista ja 7,4 prosenttia ryhmätuista, vaikka PS:n ääniosuus aluevaaleissa oli 11,1 prosenttia.
Tutkimuksesta käy siis ilmi, että perussuomalaiset hyödyntää tukijärjestelmää selvästi vähemmän kuin puolueen ääniosuus edellyttäisi, mutta tämä tieto tuodaan tekstissä esille latautuneilla, politikoinnilta haiskahtavilla sanankäänteillä.
Tekstin tutkimusosion mukaan: Keskeinen selitys löytyy siitä, etteivät puolueen hyvinvointialueryhmät ole hakeneet tukea läheskään kaikkialla. Aluevaalien keskisuurena puolueena tukea olisi ollut saatavissa selvästi enemmänkin, mutta noin joka kolmannella alueella ryhmärahatilastot näyttävät alueiden tilinpäätöksissä tyhjää. Tilanne oli jokseenkin sama myös edellisellä tilikaudella eli vuonna 2023. Taustalla häämöttää perussuomalaisten perinteinen tapa vastustaa tai olla vastustavinaan erilaisia puoluetukiaisia. Toisinaan näitä rahoja on jäänyt sitten myös hakematta.
Tutkimusjulkaisun perussuomalaisia koskevat havainnot haiskahtavat kannanotolta. Yleisen tutkimuksellisen lähtökohdan mukaan tutkijan on pysyttävä erillään tutkimuskohteestaan ja nojattava vain objektiivisiin faktoihin, ei omiin tuntemuksiin. KAKS:n raportin teksti ei täytä näitä vaatimuksia kolmesta syystä:
Ensinnäkin on huomattava perustelemattomat syy-seuraussuhteet. Teksti esittää eräitä suoria selityksiä (kuten ”keskeinen selitys”) vailla empiiristä näyttöä, metodologiaa tai lähdeviitteitä.
Esitys kärsii myös liiallisesta yleistämisestä: koko puolueen toimintatapa määritellään yhden havainnon perusteella ilman vertailuaineistoa tai käsitteiden tarkkaa määrittelyä.
Huomiota herättää myös arvottava kielenkäyttö. Ilmaukset, kuten ”vastustavinaan”, ”häämöttää” ja ”selvästi”, ovat subjektiivisia tulkintoja ja retorisia tehokeinoja, jotka eivät perustu havaittuihin faktoihin.
KAKS:n raportin teksti neutraaliin muotoon uudelleenkirjoitettuna voisi olla esimerkiksi näin:
Perussuomalaisten hyvinvointialueryhmien hakema puoluetuki poikkeaa muiden suurten puolueiden hakemusmääristä. Tilinpäätösaineiston mukaan puoluetuen osuus suhteessa puolueen aluevaalien ääniosuuteen on pienempi kuin vertailuryhmissä. Havainto selittyy sillä, että perussuomalaisten ryhmät eivät ole jättäneet tukihakemuksia kaikilla hyvinvointialueilla. Vaikka puolueella oli aluevaalien jälkeen oikeus hakea tukea useammalla alueella, noin kolmasosalla hyvinvointialueista ryhmärahatilastot ovat tyhjät sekä tarkastelukaudella että edellisellä tilikaudella (2023). Ilmiö voi liittyä puolueen ohjelmallisiin linjauksiin puoluetukia kohtaan, sillä aiemmassa keskustelussa ja päätöksenteossa on ilmennyt kriittisiä kannanottoja julkista puoluerahoitusta kohtaan.
Tekstistä tulee siis neutraali tekemällä siihen neljä tarkennusta:
Motiivien poistolla spekulaatiot (esimerkiksi ”vastustavinaan”) korvattiin varmennettavilla havainnoilla (”kriittiset kannanotot”). Varovaisuuden korostuksella varmoina esitetyt syy-seuraussuhteet (”keskeinen selitys”) muutettiin mahdollisiksi yhteyksiksi (”voi liittyä”).
Tarkennuksilla subjektiiviset arviot (”omanlainen”, ”selvästi”) korvattiin vertailukelpoisilla objektiivisilla kuvauksilla. Läpinäkyvyyden lisäyksillä väitteet sidottiin suoraan nimettyyn aineistoon (tilinpäätökset, hakemusmäärät) tarkistettavuuden lisäämiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ajatuspaja Suomen Perusta tiedusteli Iro Researchin kautta suomalaisten näkemyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla päätettävistä asioista. Selkeimmät kannat vastaajilla oli Suvivirren ja joulujuhlan kuulumisesta kouluihin, alueiden maksamia puoluetukia vastaan ja kotimaisten hoitajien puolesta.
Perussuomalaiset ovat jo pitkään vedonneet muihin puolueisiin, että nämä suostuisivat luopumaan aluevaltuustoryhmien saamasta ryhmärahasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että tulevissa kunta- ja aluevaaleissa on pitkälti kyse siitä, mihin veronmaksajan rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. - Toivon, että kaikkien silmien eteen avautunut julkisen talouden ja suomalaisen soten todellisuus kirvoittavat myös eduskunnan oppositiopuolueita kohti aitoja toteutettavissa olevia ratkaisuja ja tiukkaa säästäväisyyttä. Vain niin suomalaista järjestelmää voidaan oikeasti korjata.
On todella häpeällistä tässä haastavassa taloustilanteessa, että kokoomus, keskusta, SDP, Vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät vuodesta toiseen hyvinvointialueen ryhmärahoja, aluevaltuutettu Jaana Strandman nuhtelee.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmilleen maksamat ryhmärahat ovat pienentyneet viime vuodesta, kertoo Uutissuomalainen. Monet aluevaltuutetut ovat itsekin pitäneet ryhmätukia liian isoina. Perussuomalaiset aluevaltuutetut eri puolilla Suomea ovat vaatineet niistä luopumista kokonaan. Vielä viime vuonna monet aluevaltuustot leikkasivat mieluummin asukkaiden hoidosta tai soten henkilökunnasta kuin harkitsivatkaan poliitikkojen tukirahoihin kajoamista.
Forssan kaupunki ilmoitti torstaina tehneensä esisopimuksen yli 100 hehtaarin maa-alueen kiinteistökaupasta varainhoitoyhtiö Blackstonen rahastojen kanssa. Alueelle on tarkoitus valmistua datakeskus, joka olisi yksi Euroopan suurimmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen on iloinen hankkeesta.
Perussuomalaiset esittivät Varsinais-Suomen aluevaltuustossa, että valtuutettujen palkkioita ei koroteta ja että puolueiden ryhmärahasta luovutaan. Esitystä vastustivat keskusta, SDP, vihreät ja kokoomus.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
