Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tuore tutkimus kartoittaa uutta puoluetukijärjestelmää hyvinvointialueilla vuosina 2022–2024. Tutkimus keskittyy kahteen päämuotoon, joita ovat luottamushenkilömaksut (niin sanottu puoluevero) sekä hyvinvointialueiden tukina maksamat suorat avustukset aluevaltuustoryhmille.
Aluevaltuustojen ryhmätuet (eli ryhmäraha) ovat hyvinvointialueiden myöntämiä määrärahoja, joiden tarkoituksena on tukea valtuustoryhmien poliittista toimintaa, ryhmätyöskentelyä ja valmistelutyötä.
Tutkimus tuo esille eroja puolueiden välillä suhtautumisessa tukiin, sillä PS:n tukikertymän osuus on selvästi puolueen vaalien ääniosuutta ohuempi.
Syynä on usein se, että PS-ryhmät eivät hae ryhmätukea kaikilla alueilla. Siten PS jää vertailussa tukiaisissa selvästi jälkeen muista. Esimerkiksi vanhat kolme suurta, kokoomus, SDP ja keskusta, hyötyvät tukijärjestelmästä selvästi paremmin.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2022 PS sai vain 6 prosenttia puolueveroista ja 7,4 prosenttia ryhmätuista, vaikka PS:n ääniosuus aluevaaleissa oli 11,1 prosenttia.
Latautuneita sanavalintoja
Tutkimuksesta käy siis ilmi, että perussuomalaiset hyödyntää tukijärjestelmää selvästi vähemmän kuin puolueen ääniosuus edellyttäisi, mutta tämä tieto tuodaan tekstissä esille latautuneilla, politikoinnilta haiskahtavilla sanankäänteillä.
Tekstin tutkimusosion mukaan: Keskeinen selitys löytyy siitä, etteivät puolueen hyvinvointialueryhmät ole hakeneet tukea läheskään kaikkialla. Aluevaalien keskisuurena puolueena tukea olisi ollut saatavissa selvästi enemmänkin, mutta noin joka kolmannella alueella ryhmärahatilastot näyttävät alueiden tilinpäätöksissä tyhjää. Tilanne oli jokseenkin sama myös edellisellä tilikaudella eli vuonna 2023. Taustalla häämöttää perussuomalaisten perinteinen tapa vastustaa tai olla vastustavinaan erilaisia puoluetukiaisia. Toisinaan näitä rahoja on jäänyt sitten myös hakematta.
Tutkimus yleistää liikaa
Tutkimusjulkaisun perussuomalaisia koskevat havainnot haiskahtavat kannanotolta. Yleisen tutkimuksellisen lähtökohdan mukaan tutkijan on pysyttävä erillään tutkimuskohteestaan ja nojattava vain objektiivisiin faktoihin, ei omiin tuntemuksiin. KAKS:n raportin teksti ei täytä näitä vaatimuksia kolmesta syystä:
Ensinnäkin on huomattava perustelemattomat syy-seuraussuhteet. Teksti esittää eräitä suoria selityksiä (kuten ”keskeinen selitys”) vailla empiiristä näyttöä, metodologiaa tai lähdeviitteitä.
Esitys kärsii myös liiallisesta yleistämisestä: koko puolueen toimintatapa määritellään yhden havainnon perusteella ilman vertailuaineistoa tai käsitteiden tarkkaa määrittelyä.
Huomiota herättää myös arvottava kielenkäyttö. Ilmaukset, kuten ”vastustavinaan”, ”häämöttää” ja ”selvästi”, ovat subjektiivisia tulkintoja ja retorisia tehokeinoja, jotka eivät perustu havaittuihin faktoihin.
Tarkennukset paikalleen
KAKS:n raportin teksti neutraaliin muotoon uudelleenkirjoitettuna voisi olla esimerkiksi näin:
Perussuomalaisten hyvinvointialueryhmien hakema puoluetuki poikkeaa muiden suurten puolueiden hakemusmääristä. Tilinpäätösaineiston mukaan puoluetuen osuus suhteessa puolueen aluevaalien ääniosuuteen on pienempi kuin vertailuryhmissä. Havainto selittyy sillä, että perussuomalaisten ryhmät eivät ole jättäneet tukihakemuksia kaikilla hyvinvointialueilla. Vaikka puolueella oli aluevaalien jälkeen oikeus hakea tukea useammalla alueella, noin kolmasosalla hyvinvointialueista ryhmärahatilastot ovat tyhjät sekä tarkastelukaudella että edellisellä tilikaudella (2023). Ilmiö voi liittyä puolueen ohjelmallisiin linjauksiin puoluetukia kohtaan, sillä aiemmassa keskustelussa ja päätöksenteossa on ilmennyt kriittisiä kannanottoja julkista puoluerahoitusta kohtaan.
Tekstistä tulee siis neutraali tekemällä siihen neljä tarkennusta:
Motiivien poistolla spekulaatiot (esimerkiksi ”vastustavinaan”) korvattiin varmennettavilla havainnoilla (”kriittiset kannanotot”). Varovaisuuden korostuksella varmoina esitetyt syy-seuraussuhteet (”keskeinen selitys”) muutettiin mahdollisiksi yhteyksiksi (”voi liittyä”).
Tarkennuksilla subjektiiviset arviot (”omanlainen”, ”selvästi”) korvattiin vertailukelpoisilla objektiivisilla kuvauksilla. Läpinäkyvyyden lisäyksillä väitteet sidottiin suoraan nimettyyn aineistoon (tilinpäätökset, hakemusmäärät) tarkistettavuuden lisäämiseksi.