Uudet sotealueet kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta, joka uhkaa vaarantaa koko soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun käytiin hyvinvointialueiden vaalit, ja tuolloin rahoitusvaikeuksista puhuttiin paljon. – Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa kyllä löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra ihmetteli.  Lue lisää >

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pelkää sote-uudistuksen valuvikojen johtavan matalan kynnyksen lähipalvelujen alasajoon, ellei ongelmia korjata pikaisesti. Kevään eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutettavaksi vaalilakia. Jos alue- tai kuntavaalien jälkeen todetaan, ettei ehdokkaan tosiasiallinen kotipaikka ole kyseinen kunta tai asuinpaikka kyseinen hyvinvointialue, henkilön saamat äänet olisi Simulan mukaan myös mitätöitävä vaaliliitolta, puolueelta tai yhteislistalta, jolloin vaikutus heijastuu oikeudenmukaisesti myös lopulliseen vaalitulokseen.  Lue lisää >

Eduskunta käsitteli tiistaina soteuudistuksen uutta rahoituslakia, jolla oli määrä täsmentää ja korjata rahoitukseen liittyviä ongelmia.  Lue lisää >

Rahat uupuvat sotehenkilöstön palkkaharmonisoinnista eikä sovittuihin palkankorotuksiin ole osoitettu varoja, selvitti Lännen Media. Sotesta on tulossa sotku heti alkumetreillä. – Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja, muistuttaa puheenjohtaja Riikka Purra.  Lue lisää >

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kritisoi ajatuspajan sivuilla ”demokratiarahaksi” nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan Helsingin Sanomien uusimmasta puoluekannatusmittauksesta ja Hesarin tarkoitushakuisesta uutisoinnista perussuomalaisten kannatukseen liittyen. Luukkasen mukaan gallupkiehunnassa on kyse armottomasta poliittisesta pelistä eduskuntavaalien alla.  Lue lisää >

Kuntien ja alueiden päättäjillä on käytössään tuhansia yhteiskunnan kustantamia tietokoneita, jotka ovat usein hyvin vähällä käytöllä tai jopa käyttämättömiä. Aluevaalien jälkeen valituille luottamushenkilöille tulevat käyttöön taas uudet it-laitteet. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Minna Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan tuhlailuun.  Lue lisää >

Sunnuntaina pidetyt ensimmäiset aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jättivät äänensä käyttämättä. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.  Lue lisää >

Aluevaalien äänestysprosentti on 47,5. Varsinaisena vaalipäivänä äänestysprosentti oli 21, eli Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset aluevaalit eivät juurikaan kiinnostaneet kansaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää matalaa äänestysaktiivisuutta huolestuttavana demokratian kannalta.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas rauhoitteli puolueen jäseniä ja kannattajia, että aluevaalien laimeaksi jääneestä kannatuksesta huolimatta ei tarvitse olla pätkääkään huolissaan tulevista eduskuntavaaleista. Jo etukäteen tiedettiin hyvin, ettei aluevaaleista muodostuisi kovin mediaseksikästä vaalikampanjaa.  Lue lisää >

Perussuomalaisten hallintojohtaja, kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi aluevaalien tulosta Ylen ennusteen julkistamisen jälkeen. Aluevaalien äänestysprosentti oli aika lailla se, mitä puoluetoimistossa ennakoitiinkin, mutta perussuomalaisten kannatusprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi.  Lue lisää >