Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa – ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.

Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.

SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.

Tiedotustilaisuudessa Harakka kiitteli vuolaasti mediaa kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.

Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle

Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.

Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.

Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.

Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.

Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.

Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.

Harakka vihjailee pysyvästä tuesta

Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi – kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.

Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista pysyvillä tukimuodoilla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien tukeminen on kirjattu Marinin hallitusohjelmaan.

Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä ei vielä löytyisi tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.

– Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.

Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista välttämättömänä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen tukilautakunta. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.

Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla itsenäisiä ja riippumattomia toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.

Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.

Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.

– Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on täysin absurdi, Sammallahti kirjoittaa.

Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti valtion tukeen, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.

Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?

Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.

Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.

Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV myöntää itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa

Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.

Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin tukea saaneen A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.

Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen kriisitilanteen poikkeustilajohtaja.

Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä Apu muistuttaa, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.

Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.

SUOMEN UUTISET