Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Rajavartiolaitos: Laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon riski on yhä todennäköinen

Demokraattiedustaja siirtyi tukemaan republikaanien ehdokasta – USA:n välivaaleja käydään sekavissa tunnelmissa

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Antikainen tyrmää tutkijan puheet taksikuskien koulutuksesta: ”Siihen ei tarvita kurssia, että ymmärtää olla raiskaamatta”

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Reijonen ja Aittakumpu vaativat Ilmastopaneelin lakkauttamista – ”Ideologista pakottamista ilman tieteellistä pohjaa”

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Elinkeinoministeri Puisto: Datakeskusten voimaloiden käyttö verkkoonpääsyn kriteeriksi

Strandman vaatii rajuja leikkauksia byrokratiaan: ”Valtionhallinnon paisuttaminen pitää lopettaa”

Ruotsin hallituspelleily uusille kierroksille: Pääministeriksi äänestetään henkilöä, joka ei halua pääministeriksi

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

luotettavuus

Helsingin Sanomat mainosti rasismista kertovaa kirjaa tarinalla, joka on osoittautunut valheeksi. Tarina oli pila, jolla räppäri yritti saada julkisuutta omille TikTok-videoilleen. Helsingin Sanomat kuitenkin otti valheen todesta ja käytti sitä rasismikirjan myynnin edistämiseen. Nyt räppäri vaatii omaa osuuttaan kirjan myyntituloista.
Pari kuukautta sitten Helsingin Sanomat julkaisi <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009144284.html">artikkelin</a> otsikolla &#8221;Räppäriä luultiin ravintolassa ruokalähetiksi: Uusi tietokirja valottaa, mitä arkipäivän rasismille voidaan tehdä&#8221;. Jutussa mainostettiin vasta ilmestynyttä kirjaa, joka käsittelee &#8221;rasismia, antirasismia ja kokemuksia elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa&#8221;.
Helsingin Sanomien jutussa toimittaja Hilla Körkkö kertoo, että räppäri Kingfish, oikealta nimeltään Remzi Rafle julkaisi Tiktok-tilillään <a href="https://www.tiktok.com/@justserealiti/video/7152447659985423622">videon</a>, jossa hän kertoi nepalilaisessa ravintolassa tapahtuneesta tilanteesta. Tai siis väitetysti tapahtuneesta tilanteesta.
Väite: Luultiin ruokalähetiksi &#8211; sai ilmaiset ruuat
Remzi Rafle väitti videolla nepalilaisravintolan henkilökunnan luulleen häntä ruokalähetiksi ja ojentaneen hänelle ruokakassin kuljetettavaksi, vaikka hän oli mennyt ravintolaan ostamaan ruokaa itselleen. Videolla Rafle kertoo ottaneensa ruuat mukaansa ja kiittäneensä ilmaisesta ateriasta.
Toimittaja Hilla Körkkö käyttää väitettyä tapausta esimerkkinä siitä, &#8221;kuinka paljon ihmiset kohtaavat yhä edelleen Suomessa arkipäivän rasismia, esimerkiksi niin kutsuttuja mikroaggressioita ja etnistä profilointia&#8221;. Tässä tapauksessa väitetty &#8221;arkipäivän rasismi&#8221; tosin tapahtui maahanmuuttajataustaisten henkilöiden välillä, sillä Remzi Raflen mukaan ruokakassin hänelle ojentanut työntekijä oli &#8221;intialainen kaveri&#8221;.
Video oli pelkkä julkisuustemppu
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että koko kertomus oli pelkkää vedätystä. Laudi-podcastissa äskettäin vieraillut Remzi Rafle kertoo, että hän keksi jutun saadakseen julkisuutta TikTok-videoilleen. Jutussa on ilmeisesti totta pohjalla sen verran, että Rafle on todellakin käynyt nepalilaisessa ravintolassa hakemassa ruokaa itselleen. Mutta se, että häntä olisi luultu ruokalähetiksi on vedätystä.
Kyseisen haastattelun otsikko on &#8221;Trollauksen aatelisia (vieraana Kingfish ja Gracias)&#8221;. Janne Lehmosen ja Tijan Foonin juontamassa ohjelmassa (kohdasta 12:45 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8tO4JYrhfFM&amp;t=765s">alkaen</a>) räppäri Kingfish eli Remzi Rafle kertoo julkisuustemppunsa taustoista. Hän luonnehtii nettimaailmaa &#8221;yhdeksi isoksi kusetukseksi&#8221;.
&#8211; Mä tajusin miten tää nettimaailma toimii. Pitää vain vetää niistä pikku naruista.
&#8211; Hauskinta tässä oli, että jotkut halus tehdä tästä mun tapahtumasta promon johonkin niiden kirjaan, joka oli tulossa, Remzi kertoo.
Ja niinhän siinä kävi, että Helsingin Sanomat julkaisi promoartikkelin, jossa tämä tarina oli mukana. Raflen mukaan Helsingin Sanomien toimittaja ei soittanut hänelle varmistaakseen tarinan todenperäisyyden. Toimittaja siis ilmeisesti piti tarinaa totena pelkän videon perusteella, vaikka TikTok tunnetaan siitä, että siellä julkaistaan paljon hupivideoita, joiden sisältö on pelkkää sepitettä.
Journalistin ohjeet: &#8221;Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti&#8221;
Helsingin Sanomat mainostaa tilaajilleen tekevänsä tosiasioihin pohjautuvaa journalismia, mutta tällä kertaa toimittaja Hilla Körkkö ei muistanut noudattaa journalistin ohjeita, joiden 8. kohdan mukaan &#8221;journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen&#8221;.
Journalistin ohjeiden kohta 10 sanoo, että &#8221;tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu&#8221;. Ohjeiden kohta 12. korostaa samaa asiaa: &#8221;Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.&#8221;
Kirjaa puffattiin valheellisella tarinalla
Toimittajan työssä on varauduttava siihen, että lähteenä käytetyllä henkilöllä on omat motiivinsa tietyn asian julkistamiseen. Hän saattaa esimerkiksi pyrkiä vahingoittamaan tietyn etnisen ryhmän (kuten suomalaisten tai nepalilaisten) mainetta, tai saamaan julkisuutta itselleen, musiikilleen tai kirjalleen.
Helsingin Sanomien toimittaja sisällytti TikTok-videolta peräisin olevan &#8211; myöhemmin valheeksi vahvistetun &#8211; tarinan juttuunsa, joka oli aivan puhdas puffi, eli artikkelin muotoon laadittu mainos. Jutussa mainostettiin kirjaa, jossa &#8221;mixed-suomalaisiksi&#8221; itsensä identifioivat henkilöt kertovat rasismista ja kokemuksista &#8221;elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa&#8221;.
Helsingin Sanomien juttu vilisee woke-henkisiä muotisanoja, kuten etninen profilointi, rakenteellinen rasismi, arkipäivän rasismi, mikroaggressiot, sisäistetty rasismi, rasistinen ennakko-oletukset, rasistiset stereotypiat ja valkoinen herkkähipiäisyys.
Jutun tavoitteena on edistää kyseisen kirjan myyntiä, ja siihen tarkoitukseen toimittaja käyttää Remzi Raflen videota korostaakseen, että kirjassa väitetyt ongelmat ovat ajankohtaisia ja tosia. Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin pelkkä valhe: räppärin julkisuustemppu.
Räppäri: &#8221;Mun olis pitänyt saada tästä [kirjasta] rahaa&#8221;
Nyt Remzi Rafle haluaa oman osuutensa kirjan myynnistä, koska häntä on käytetty sen mainostamiseen. Videolta näkyy, että hän ei taida olla tälläkään kertaa aivan tosissaan.
&#8211; Mä haluan tuloja siitä kirjasta myöskin. Mun olis pitänyt saada tästä rahaa, Rafle sanoo Laudi-podcastissa.
Tijan Foon, toinen podcastin juontajista hoksaa, että kirjan mainostaminen valheellisella tarinalla heikentää koko kirjan uskottavuutta. Ihmiset saattavat ajatella, että kaikki kirjassa luetellut esimerkit &#8221;arjen rasismista&#8221; ovat totuuspohjaltaan samaa luokkaa kuin räppäri Kingfishin TikTok-hupivideo.
&#8211; Nyt jengi kelaa, että kaikki ne tarinat siinä kirjassa on vain bullshittiä, Tijan Foon kiteyttää.

Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Helsingin Sanomat julkaisi tänään erikoisen pääkirjoituksen Ylen riippumattomuuden puolesta otsikolla: Poliitikot tarvitsevat itsehillintää Yleisradion hallintoneuvostossa.

HS viittaa kirjoituksessaan Ylen hallintoneuvoston jäsenen, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen lausuntoon, jonka mukaan Ylen ei pitäisi lähteä politikoimaan veronmaksajien kustannuksella.
Immosen mielestä Ylen toimittaja Eero Mäntymaa ei toiminut Ylen puolueettomuusperiaatteen mukaisesti puolustellessaan turvapaikanhakijoiden motiiveja tulla Suomeen. Mäntymaan mielestä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) &#8221;oli väärässä&#8221; myöntäessään Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että suurin osa 2015–2016 tulleista turvapaikanhakijoista on saapunut Eurooppaan taloudellisista syistä.
Ylen tehtävä ei ole ohjailla kansan mielipiteitä
Immosen mielestä Mäntymaan kaltaiset ulostulot eivät sovi puolueettoman Ylen sivuille.
– Tämä veronmaksajien kustantama Ylen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ylen-toimittaja-alahti-turvapaikkaturistien-puolesta-immonen-ylen-tehtavana-ei-ole-toimia-kansaa-ohjailevana-poliittisena-mielipideautomaattina/">mielipidekirjoitus</a> meni pahasti metsään.‬ Pääasiassa kaikki ”turvapaikanhakijat”, jotka vaelsivat turvallisten maiden läpi, eivätkä jättäneet turvapaikka­hakemusta niihin, ovat olleet liikkeellä taloudellisten syiden vuoksi. Esimerkkinä voidaan mainita Ruotsin kautta Suomeen tulleet ”turvapaikanhakijat”.
– Ylen tehtävänä ei ole toimia kansaa ohjailevana poliittisena mielipideautomaattina, vaan sen tehtävänä on kertoa asioista puolueettomasti ja neutraalisti, Immonen muistutti lausunnossaan.
Valeasuun puettu &#8221;analyysi&#8221;
Nyt HS väittää, että Immonen on hallintoneuvoston jäsenenä puuttunut Ylen journalistiseen sisältöön, mikä ei ole hallintoneuvoston tehtävä.
&#8211; Helsingin Sanomat kirjoittaa ja vihjailee, että olisin Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä puuttunut asiattomalla tavalla Ylen sisältöratkaisuihin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, Immonen kiistää.
&#8211; Helsingin Sanomat viittaa pääkirjoituksessa tuoreeseen ulostulooni, jossa arvostelin Yleä siitä, että se julkaisi nettisivuillaan &#8221;analyysin&#8221; valeasuun puetun selkeän mielipidekirjoituksen koskien turvapaikanhakijoiden motiiveja hakea turvapaikkaa Euroopasta ja Suomesta.
PS-jäsenet toivovat puolueettomuutta
Immonen muistuttaa, että Yle tarkensi vastikään omia ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisiä ohjeitaan eli nk. OTS-ohjeitaan. OTS-ohjeet on johdettu kansallisista Journalistin ohjeista, ja ne sitovat kaikkia, jotka tekevät työtä Ylessä tai Ylelle.
&#8211; Nyt ohjeissa todetaan heti alussa, että &#8221;Ylen toiminta perustuu riippumattomuuteen, puolueettomuuteen ja luotettavuuteen&#8221;. Puolueettomuuden merkitystä hallintoneuvoston kokouksissa korostimme minä ja toinen perussuomalaisten hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen. Ohjeistusten hyväksymisestä vastasi Ylen hallitus.
Ylen noudatettava ohjeitaan
Ylen hallintoneuvoston muun muassa huolehtii ja valvoo, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Hallintoneuvosto voi antaa myös Ylen hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä.
&#8211; Mielestäni on periaatteellisesti tärkeää, että Yle noudattaa OTS-ohjeitaan ja pitää jatkossa huolen siitä, että puolueettomuus aidosti toteutuu Yleisradion ohjelmatuotannossa ja muussa toiminnassa, Immonen painottaa.

Helsingin Sanomat loukkaantui Ylen puolesta – Immonen vastaa Hesarille: Yle noudattakoon omia ohjeitaan

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>