Perussuomalaiset esittävät leikkauslistallaan varsinaisen kehitysyhteistyön lopettamista. Sen määrärahat ovat ensi vuonna 483 miljoonaa euroa.
Fingo vastasi 22. lokakuuta tiedotteella, jonka mukaan ulkoministeriön tulosraportit ja riippumattomat evaluaatiot osoittavat kehitysyhteistyön tuloksellisuuden. Todisteeksi nostetaan yksi esimerkki: vuosina 1994–2022 noin 5,4 miljoonaa etiopialaista sai puhtaan veden piiriin Suomen ja Etiopian yhteistyön turvin.
Korruptiosta Fingo toteaa, että vuosina 2020–2025 kehitysapurahoja on peritty takaisin 1,3 miljoonaa euroa eli 0,03 prosenttia noin neljän miljardin euron määrärahoista.
Fingo vaikenee epäonnistumisista
Tiedotteessa ei kerrota Suomen kehitysavun suurista epäonnistumisista tai pieleen menneistä projekteista.
Tansaniassa paljastui vuonna 2014 energiasektorin escrow-skandaali, jossa vähintään 122 miljoonaa dollaria valtion varoja siirtyi yksityiselle yhtiölle. Suomen puheenjohtama 12 avunantajan ryhmä jäädytti lähes 500 miljoonan dollarin budjettituen.
Suomi ehti maksaa Tansanialle suoraa budjettitukea 11 miljoonaa euroa vuodessa ennen kuin epäilyt tulivat julki. Vielä vuosina 2021–2024 Suomi tuki Tansanian demokratiaa, hyvää hallintoa ja tasa-arvoa 29 miljoonalla eurolla.
Ennen viime vuoden vaaleja oppositiopuolueen toiminta kiellettiin, mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin ja istuva presidentti valittiin noin 98 prosentin ääniosuudella. Ulkoministeriö oli raportoinut vielä vuonna 2023 demokratian vahvistuvan maassa.
Nicaragua: Tukea autoritaariselle hallinnolle
Keskiamerikkalaista Nicaraguaa Suomi tuki vuosikymmeniä sen jälkeen, kun äärivasemmistolainen sandinistipuolue teki maassa vallankumouksen vuonna 1979. Apu päättyi vuonna 2013 sandinistihallituksen korruption ylitettyä avunantajien sietokyvyn.
Suomi ehti kolmessa vuosikymmenessä upottaa veronmaksajien rahaa Nicaraguaan yli 300 miljoonaa euroa.
Suomi antoi suoraa budjettitukea senkin jälkeen, kun presidentti Daniel Ortega alkoi väkivaltaisesti tukahduttaa oppositiota vuoden 2006 vaalien jälkeen.
Suomi myös rahoitti Nicaraguan kuntahallinnon tietotekniikkahanketta vuosina 2006–2010. Hankkeella pyrittiin parantamaan kuntien hallintoa ja palveluja sekä vahvistamaan demokratiaa.
Transparency International -järjestön mukaan Nicaragua oli vuonna 2025 yksi maailman korruptoituneimpia maita, 182 maan vertailussa sijalla 175.
Rahansaaja ei ole puolueeton tarkistaja
Kehitysyhteistyöstä on olemassa myös kriittisiä arvioita, mutta Fingon tiedote antaa ymmärtää, ettei sellaisia ole. Lisäksi 0,03 prosentin luku kertoo vain havaituista ja takaisin vaadituista tapauksista, ei siitä, mitä ei ole havaittu.
Fingo ei myöskään ole ulkopuolinen arvioija. Se on kehitysjärjestöjen kattojärjestö, joka saa itse ulkoministeriön ohjelmatukea ja ajaa jäsenjärjestöjensä rahoitusta. Ulkoministeriö myönsi vuosiksi 2026–2029 noin 311 miljoonaa euroa ohjelmatukea 23 kansalaisjärjestölle, ja Fingo on niiden joukossa.
Eduskunnalle antamassaan lausunnossa Fingo on vaatinut, että järjestöjen osuuden varsinaisesta kehitysyhteistyöstä tulisi olla vähintään 15 prosenttia. Rahansaajan kommentti omaa rahoitustaan koskevaan leikkausehdotukseen ei ole riippumaton arvio.
Fingo vetoaa ulkoministeriön mielipidemittaukseen, jonka mukaan 68 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, onko köyhyyden vähentäminen tärkeää, vaan siitä, onko kehitysapu siihen oikea työkalu ja käytetäänkö veronmaksajien rahaa järkevästi.
Vastaaminen vaatii kaikkien tulosten esittämistä, myös epäonnistumisten. Fingo teeskentelee tarkistavansa faktoja, mutta tosiasiassa se ajaa härskisti omaa etuaan.
