PS ARKISTO
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Suomessa valitettavan harva tieteilijä uskaltaa yleistajuistaa asiantuntemustaan, yhdistää pisteitä ja piirtää näkyviin suuria linjoja. Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen uskaltaa.
Uudessa kirjassaan ”Itsekkyyden aika” Keltikangas-Järvinen pohtii aikamme paradoksia: miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa?
Teos punoo kiitettävästi yhteen aikamme silmiinpistävimmät piirteet uhriutumiskulttuurista ja poliittisesta polarisaatiosta mielenterveyskriisiin. Samalla Keltikangas-Järvinen lukee madonluvut digihypelle, yksilökeskeisyydelle ja auktoriteettikammolle.
”Itsekkyyden aika” lähtee liikkeelle siitä kummallisesta havainnosta, että vaikka useimmilla mittareilla elämme poikkeuksellisen yltäkylläisyyden, vapauden, nautinnon ja teknologisen edistyksen aikakautta, suomalaiset voivat jatkuvasti huonommin henkisesti.
Mielenterveysongelmat ovat pitkien sairauslomien yleisin syy ja aiheuttavat yli 60 % kaikista alle 35-vuotiaiden sairaspoissaoloista. Nuoret, jotka eivät ole koskaan kärsineet mielenterveysongelmista, ovat jo vähemmistö. Joka kymmenes suomalainen syö masennuslääkkeitä.
Kauhistuttavalle kehitykselle on Keltikangas-Järvisen mukaan kaksi syytä. Ensin tapahtui kulttuurin yksilökeskeistyminen. Sitten tuli sosiaalinen media.
Kulttuurin yksilökeskeistymisen Keltikangas-Järvinen kytkee yhteiskunnan rakennemuutokseen eli palvelutalouteen siirtymiseen. 2000-luvulla keskiverto suomalainen ei ansaitse elantoaan alkutuotannolla eikä teollisuudesta vaan tarjoamillaan palveluilla.
Palveluyhteiskunnassa yksilö ei ole entiseen tapaan riippuvainen yhteisöstä ympärillään. Samaan aikaan on tapahtunut kaupungistuminen, jossa ihmiset ovat muuttaneet korkeamman elintason perässä suurkaupunkeihin, pois juuriltaan ja luonnollisten verkostojensa luota.
Lisäksi uusliberalismi on noussut vallitsevaksi ajattelutavaksi. Kyse on poliittisesta ja taloudellisesta teoriasta, jonka mukaan yksilöiden itsekkyys hyödyttää yhteisöä.
Keltikangas-Järvisen mukaan nämä tekijät ovat yhdessä tuottaneet nykykulttuurin, joka palkitsee sellaisesta käytöksestä, jollaisella olisi 1970-luvulla saanut narsismidiagnoosin.
– Tarkoittaako länsimaisen kulttuurin yksilönvapaus lopulta sitä, että ihminen on vapautunut kasvamasta aikuiseksi? Keltikangas-Järvinen pohtii.
Viimeisten 20 vuoden aikana sosiaalinen media on tunkeutunut elämänmenon joka huokoseen. Aluksi somen ennustettiin edistävän maailmanrauhaa, kun kaikki pääsisivät viestittelemään keskenään.
– Jälkeenpäin tarkastellen odotukset eivät olleet vain yltiöpositiivisia, vaan naiiviuden kynnys ylitettiin, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Vasta 2020-luvulla on todettu tutkimuksin, että sosiaalinen media lisää masennusta, ahdistusta, vihaa ja yksinäisyyttä sekä heikentää vuorovaikutustaitoja, varsinkin nuorilla. Keltikangas-Järvinen puhuu jopa aivovauriosta.
Sosiaalisen median arvostelu kuitataan usein muutosvastarinnaksi huomauttamalla, kuinka ennenkin on pelätty milloin minkäkin turmelevan nuorison. Mutta mikään aiempi teknologia ei ole mullistanut kokonaisen sukupolven sosiaalista elämää – tai koukuttanut nuoria niin pahasti, että nämä itsekin kokisivat olevansa riippuvaisia.
Sitten someriippuvuudesta vastuutetaan yksilöä, vaikka palvelut on suunniteltu mahdollisimman koukuttaviksi. Erityisen epäreilu vaatimus on lapsille ja nuorille, joiden itsehillinnästä vastaavat aivojen osat ovat vasta kehittymässä.
Sosiaalisen median ja yksilökeskeisyyden yhteisvaikutus tuottaa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistisen kulttuurin. Yksilöllisyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta koskaan ei ole oltu yhtä kiinnostuneita muiden mielipiteistä. Narsisti esittää puhkuvansa itsevarmuutta, vaikka tosiasiassa hän on täysin muiden arvostelmien armoilla, koska häneltä puuttuu vakaa minäkuva.
Ei voi olla ajattelematta woke-hysteriaa, kun lukee Keltikangas-Järvisen kuvausta henkiseltä kehitykseltään vajaaksi jääneestä narsistista. Sellainen ihminen jakaa maailman mustavalkoisesti hyvään ja pahaan sekä kuvittelee vauvan tavoin saavansa asioita aikaan huutamalla – ja toivomalla kovasti.
– Koskaan ennen ei ole ollut näin paljon puhetta suvaitsevaisuudesta, mutta suvaitsevaisuuden sijasta on lisääntynyt samanmielisyyden vaatimus, Keltikangas-Järvinen sivaltaa.
Keltikangas-Järvinen kuitenkin muistuttaa, että kaikki aikalaisemme eivät suinkaan ole itsekkäitä:
– Juuri sen takia monet näkevät nykyisen elämäntavan ongelmana, toteavat, että ”elämme merkillistä aikaa” ja voivat huonosti.
Keltikangas-Järvinen kytkee kulttuurin muutoksen myös kasvatusfilosofian muutokseen. Nykyään vanhemmat usein kyselevät lapsilta, mitä nämä haluaisivat syödä tai tehdä.
Todellisuudessa oikea vastaus on jo ennalta päätetty. Lapsen mielipiteen kysymistä seuraa usein manipuloiva keskustelu, jolla vanhempi yrittää saada lapsen haluamaan, mitä vanhempi haluaa tämän haluavan. Vanhempi siis peittelee vallankäyttöään.
Näin kasvatetaan aikuisia, jotka luulevat olevansa vapaita, mutta kokevat vahvaa tarvetta toimia muita miellyttävällä tavalla. He eivät kykene omatoimisuuteen sen enempää kuin kunnioittamaan auktoriteettejakaan.
Keltikangas-Järvisen kuvaus kasvatusfilosofian muutoksesta sointuu filosofi Michel Foucaultin kuvaukseen länsimaisen vallankäytön historiallisesta muutoksesta. Uutta on ”vallan sisäistäminen”: kansalainen opetetaan valvomaan itse itseään ja haluamaan sitä, mitä hänen halutaankin haluavan.
Näennäinen osallistavuus leimaa myös länsimaisten eliittien käsitystä demokratiasta: kaikki äänestykset ovat neuvoa-antavia, ja aina voidaan järjestää uusi, ellei saatu tulos miellytä – kuten Iso-Britanniassa paraikaa pedataan EU-jäsenyyden suhteen.
Demokratiaa hoetaan mantran lailla samalla kun väitetään, että enemmistön mielipiteet vaikkapa maahanmuutosta ovat vääriä ja vaarallisia. Kansanvaltaa suojellaan siis kansalta.
Vielä huolestuttavampaa edellä kuvattu on, kun sen yhdistää Keltikangas-Järvisen kuvaukseen digitaalisen nuoruuden vaikutuksista minäkuvaan. Virtuaalimaailmassa vietetty nuoruus nimittäin estää persoonallisuuden vakaan kiinteytymisen. Minuus jää höttöiseksi.
Silloin ihminen on altis omaksumaan identiteettinsä ulkoa, esimerkiksi radikaaleista poliittisista liikkeistä. Koska ulkoa omaksuttu arvomaailma on sekin heikko, kaikki arvomaailman kyseenalaistaminen koetaan hyökkäykseksi, vieläpä koko minuutta kohtaan.
Murskaava paine saa kaipaamaan yksinkertaisia ratkaisuja. Politiikan teoreetikko Hannah Arendt esitti, ettei totalitarismi tarvitse menestyäkseen niinkään fanaatikkoja kuin yksinäisiä ihmisiä, koska jälkimmäiset eivät uskalla tai osaa taistella vastaan.
Jos länsimaiset yhteiskunnat siis ovat kehittymässä totalitarismin suuntaan, diginatiiveja otollisempaa sukupolvea sellaiseen on tuskin koskaan ollutkaan.
Totalitarismi voi toki olla myös näkymätöntä. Sellainen on kaikista vaarallisinta.
– Monet poliittiset ratkaisut, jotka nyt nähdään pelkästään taloudellisina, ovatkin arvovalintoja ja ohjaavat kulttuuria ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ei-toivottuun suuntaan, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Kuvaus sopii pakkodigitalisaation lisäksi myös maahanmuuttopolitiikkaan. Narsistinen eliitti näkee maahanmuuttajissa vain keinon lihottaa osakesalkkujaan tai statustaan. Narsistinen eliitti ei ymmärrä hyväksikäyttämiensä maahanmuuttajien vaikuttavan vuorostaan suomalaiseen yhteiskuntaan – usein peruuttamattomilla ja kielteisillä tavoilla, esimerkiksi turvallisuuden suhteen.
Narsisti elää oman napansa ympärillä, kuvittelee tosimaailman tottelevan hänen toiveitaan ja hyökkää, jos harhaiseen käytökseen puututaan. Eikö tämä kuvaakin täydellisesti eliitin asennetta maahanmuuttoon?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle kertoi sunnuntaina, että opettajat ovat järjestäneet erillistä toimintaa oppilaille, jotka eivät vakaumuksellisista syistä osallistu musiikintunneille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew peräänkuuluttaa samaa käytäntöä Seta ry:n kouluvierailuille ja sateenkaarityöpajoihin.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee Hesarin halua syyttää pelkästään Bernerin taksiuudistusta taksikuskien tekemistä seksuaalirikoksista. Seppänen nostaa esiin tekijöiden maahanmuuttajataustan ja perää suoraa puhetta turvallisuusongelmista. Hän muistuttaa perussuomalaisten jo kiristäneen alan toimintavaatimuksia matkustajien turvaamiseksi.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii viestipalvelu X:ssä kovia otteita somealustoja ja haitallisia algoritmeja vastaan. Ranne tyrmää kotimaiset kieltolakipuheet pelkkänä tehottomana hyvesignalointina ja perää aitoa juridista vastuuta suoraan digijäteille EU-tasolla. Samalla ministeri arvostelee ankarasti muiden poliitikkojen tapaa ratsastaa tragedioilla omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
