LEHTIKUVA
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi vuonna 2002 Talouselämä-lehden haastattelussa, että ”SAK:lle kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka”. Nyt SAK ja muu ay-liike on päättänyt politikoida myös ulkopolitiikalla.
Israel-boikottijulistuksen allekirjoitti kymmenen järjestöä. Ammattiliittojen lisäksi mukana ovat muun muassa Finnwatch, Suomen Rauhanliitto ja Suomen Palestiinaverkosto.
Järjestöt kehottavat kuluttajia välttämään tuotteita ja palveluita, jotka on tuotettu kokonaan tai osittain Israelissa tai sen siirtokunnissa. Terveydelle välttämättömät tuotteet on rajattu boikotin ulkopuolelle.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee boikottia kansainvälisen oikeuden velvoitteilla ja päättäjien riittämättömillä toimilla. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi, että ”on aika siirtyä historian oikealle puolelle”.
Rytkösen aktivismi Israelin suuntaan on äänekästä, mutta oman alansa skandaalia hän ei ole pahoitellut.
Kaikki jäsenet eivät pidä ay-pomojen sekaantumisesta ulkopolitiikkaan. Israel-aktivisti Sanna Haikala-Reyes jakoi X:ssä nimettömänä esiintyvän Tehyn jäsenen viestin Rytköselle.
Kirjoittaja kertoo kuuluneensa liittoon pitkään ja olevansa pettynyt päätökseen. Hänen mukaansa Tehyssä on paljon Israelin ystäviä, joita liiton kanta ei edusta. Hän varoittaa, että tällaiset kannanotot jakavat jäsenistöä ja voivat johtaa eroihin. Viestin ydin on, että liiton pitäisi edustaa kaikkia jäseniään näkemyksistä riippumatta.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman arvosteli myös ammattiliittojen boikottia. Hänen mukaansa Israeliin kohdistuvat boikotit syventävät vastakkainasettelua. Östman huomautti, että maailmassa on lukuisia muita konflikteja ja autoritaarisia hallintoja, joihin ei kohdistu vastaavaa kampanjaa.
Ammattiliittojen jäsenten eroista ei ole toistaiseksi julkisia lukuja. Jäsenmäärät ovat olleet pitkään laskussa jo ennen boikottia.
Ammattiliitot korostavat perinteisesti puoluepoliittista sitoutumattomuuttaan. Israel-boikotti on kuitenkin ulkopoliittinen kannanotto, jolla ei ole suoraa yhteyttä jäsenten palkkoihin, työehtoihin tai työsuhdeturvaan. Käytännössä liitot ottavat kantaa kiistaan, joka ei liity liittojen mandaattiin millään tavalla.
Jos liitot haluavat harjoittaa politiikkaa, rehellisin ratkaisu olisi myöntää se. Nyt puhe sitoutumattomuudesta on räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa.
Jäsenmaksu maksetaan edunvalvonnasta. Suomalaiset ay-johtajat ovat unohtaneet, keneltä he palkkansa saavat ja miksi heille palkkaa maksetaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on arvostellut kovin sanoin Suomen ja Israelin välistä sotilasyhteistyötä. Vuonna 2024 Koskela vaati Suomea lopettamaan kaiken asekaupan Israelin kanssa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom syyttää Koskelaa vakavalla asialla hurskastelusta.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii, että eduskunta rajoittaa yleishyödyllisiksi luokiteltujen varakkaiden yhteisöjen sijoitustuottojen verovapautta seuraavalla vaalikaudella. Koskelan mukaan erityisesti suurten suomenruotsalaisten säätiöiden ja ay-liikkeen on osallistuttava nykyistä vahvemmin julkisen talouden tasapainottamiseen.
Kevään 2027 eduskuntavaalien poliittinen asemointi on käynnistynyt jo varhain. Palkansaajajärjestö STTK julkaisi äskettäin omat vaalitavoitteensa, joissa korostuu kaipuu menneeseen: järjestö vaatii paluuta ”aitoon kolmikantaan” ja ”sopimusyhteiskuntaan”.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin vuoden 2024 jäsenkyselyn mukaan enemmistö hoitajista kokee ulkomailta rekrytoitujen kielitaidon puutteelliseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom nostaa vakavat kielitaito-ongelmat esiin ja vaatii alalle tiukempia pelisääntöjä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
