Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Apu-lehti

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

MTV Uutisten tietojen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/apu-lehden-vakituisille-toimittajille-karu-kohtalo-a-lehtien-yt-neuvotteluissa-kaikille-lahtopassit/7966770#gs.jtifta">mukaan</a> neuvottelujen tuloksena Apu-lehden vakituisten toimittajien työsuhteet päättyvät tavalla tai toisella.

MTV Uutisten haastattelemien lähteiden mukaan kaikille lehdessä työskennelleille vakituisille toimittajille tarjotaan irtisanoutumispakettia, jossa toimittajat sanovat itsensä irti korvausta vastaan. Jos henkilöt eivät irtisanoudu itse, heidät irtisanotaan.
Eräs Apu-lehden toimittaja kirjoittaa Facebook-sivuillaan: &#8220;Tänään varmistui, että olen useiden muiden tavoin ja 14 vuoden työsuhteen jälkeen A-lehdistä irtisanottavien joukossa, 8 viikon tuotannollisilla syillä perustellun yt-prosessin päätteeksi.&#8221;
MTV:n julkaiseman <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/apu-lehti-ei-lakkaa-vaikka-toimittajat-saavatkin-kenkaa-toimitusjohtaja-kommentoi-lehden-tulevaisuutta-lehtea-parannetaan/7966920#gs.jtm1xg">toisen uutisen mukaan</a> A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila haluaa korostaa, ettei Apu-lehden toimitusta olla lakkauttamassa irtisanomisuutisoinnista huolimatta.

MTV:n tiedot: kaikille Apu-lehden vakituisille toimittajille lähtöpassit

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdp-valtuutetulta-rankkoja-vakivaltamaalailuja-kansanedustaja-jani-makelaa-kohtaan/">kertoi eilen</a> SDP-valtuutettu Sakari Timosesta, joka maalailee Apu-lehden lukijoiden mieliin väkivaltafantasioita, joissa kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) joutuu ”vastaamaan fyysisesti”. Timonen tai Apu-lehti eivät ole puuttuneet eiliseen kirjoitukseen. Päinvastoin tänään Timonen on julkaissut uuden kirjoituksen, jossa hän uhkailee juridisilla seurauksilla ihmisiä, jotka ovat nostaneet hänen väkivaltapuheensa julkisuuteen. 

Timonen kirjoitti eilen:
”Siinäpä on sitä harkittua puhetta, jonka takana pitää pystyä seisomaan ja joka pitää pystyä sanomaan myös kasvokkain. Jos Mäkelä oikeasti puhuisi tuollaista kasvokkain tuntemattomille, niin jossain vaiheessa sattuisi kohdalle sellainen, joka vastaa fyysisesti.”
Suomen Uutiset arvioi Timosen eilistä kirjoitusta näin: SDP-valtuutettu Timosen viesti on käytännössä se, että mikäli kansanedustaja Mäkelä jatkaa työtään nykyisellä tavalla, hänen pitää varautua tulevaisuudessa väkivallan kohtaamiseen.”Fyysinen vastaaminen” on perusrakenteeltaan samantyypinen verhottu viesti, kuin esimerkiksi: ”varo kun kuljet portaissa” tai ”kannattaa tarkistaa, että palovakuutukset ovat kunnossa”.
<h4>Uusi päivä, uusi kirjoitus</h4>
Tämänpäiväisessä <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/06/24/konditionaali-ja-juridiikka/?_ga=2.42325029.1852076434.1592920525-894745665.1592384754">blogikirjoituksessa</a> Timonen puolustaa oikeuttaan väkivaltafantasiointiin:
&#8220;Jutustani esille nostettu lause kuului nän: Jos Mäkelä oikeasti puhuisi tuollaista kasvokkain tuntemattomille, niin jossain vaiheessa sattuisi kohdalle sellainen, joka vastaa fyysisesti.
Kyseessä on siis tekemisen epävarmuutta kuvaava konditionaali, jota käyttämällä tuon esille yleiseen elämänkokemukseen perustuvan faktan. Jos joku oikeasti kutsuisi vaikkapa kadulla tai öisellä nakkikioskilla kohtaamiaan ihmisiä luusereiksi, todella tyhmiltä näyttäviksi ja kitiseviksi typeryksiksi, niin sillä yleisen elämänkokemuksen mukaan olisi seurauksia.
Tässä mielessä sananvalintani ei ollut paras mahdollinen. Olisi ollut parempi sanoa, että jossain vaiheessa toiminnalla olisi yleisen elämänkokemuksen mukaan ennalta arvattavia seurauksia.&#8221;
Timonen jatkaa:
&#8220;Kunnianloukkausta ei tekstistäni saa tekemälläkään. Laittoman uhkauksen tunnumerkistön täyttyminen edellyttää rikoksella uhkaamista sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa. Konditionaalilla ei uhata ketään. Muutenkaan ei ole uskottavaa, että 43-vuotiaalla kansanedustajalla olisi syytä pelätä 62-vuotiaan juristin uhkaavan turvallisuuttaan.&#8221;
Timonen on oikeustieteen kandidaatti ja ammattikirjoittaja. Kuten hän itse hyvin tietää, hänen kirjoitustensa ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen itsensä pelättäisiin hyökkäävän Jani Mäkelän kimppuun.
Ongelma on siinä, että korkea poliittinen toimija antaa tällä tavoin kirjoittamalla &#8220;ylhäältä päin&#8221; luvan väkivaltaisuuksiin ja suorastaan tuputtaa lukijoiden mieliin ajatusta siitä, että väkivalta on hyväksytty tapa estää kansanedustajan puhe. Timonen käytännössä tekee väkivaltamaalituksen, jonka viesti on rivien välissä: &#8220;tätä ihmisen kimppuun saa käydä&#8221;.

Apu-perhelehteen kirjoittava SDP-valtuutettu ei näe kummempia ongelmia kansanedustaja Jani Mäkelään kohdistuvassa väkivaltafantasioinnissa