PS ARKISTO
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa Suomen arvioivan kehitysapua nykyistä kriittisemmin. Hän nostaa esiin vuosikymmenten aikana kehitysapuun käytetyn noin 30 miljardin euron summan.
Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että keskustelussa pitäisi keskittyä kehitysapu-termin sijaan siihen, kuinka paljon Suomi on käyttänyt kehitysapuun rahaa.
– On harvinaisen yhdentekevää, mitä kukakin tai mikäkin taho on mieltä itse sanasta. Olennaista on se, että Suomi vuosien kuluessa on antanut pois massiivisen kasan rahaa, yleensä velaksi.
– Kehitysapu ei kehitä eikä auta. Suomi on mällännyt vuosien varrella tähän epäapuun 30 miljardia, siis 30 000 000 000 euroa, Purra huomauttaa.
Purran mukaan kehitysavusta on viime vuosina alettu puhua kriittisemmin myös perussuomalaisten ulkopuolella.
– Aika monta vuotta tässä on pitänyt odotella, että muutkin poliittisessa järjestelmässä tai yhteiskunnassa uskaltautuisivat puhumaan kehitysavun järjettömyydestä perussuomalaisten lisäksi, Purra sanoo.
Hän viittaa Kauppalehdessä julkaistuun toimittaja Olli Herralan kirjoitukseen, jossa tarkastellaan kriittisesti kehitysavun perusteita. Kirjoituksen keskeinen viesti on Purran mukaan se, että kehitysavun perusteet pitäisi kyseenalaistaa.
Kauppalehden jutussa nostetaan esiin brittiläisen ekonomistin Peter Bauerin näkemys kehitysavusta tulonsiirtona rikkaiden maiden köyhiltä köyhien maiden rikkaille. Lisäksi kirjoituksessa arvostellaan Suomen tapaa rahoittaa ulkomaille annettavaa tukea velkarahalla ja kyseenalaistetaan kehitysavun vaikutus maiden oma-aloitteisuuteen.
Kirjoituksessa mainitaan myös sambialaisen ekonomisti Dambisa Moyon näkemys.
– Tukiriippuvuudella tuhotaan myönteinen kehitys, koska se korruptoi paikalliset markkinat. Moyon mukaan kehitysapu vahingoittaa Afrikkaa, joten se pitäisi poistaa. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy.
Purra pitää arviota osuvana.
– Ei pysy, ei. Asia ymmärretään Sambiassa. Ymmärrettäisiinpä se vielä laajemmin myös täällä Suomessa. Mitä hitaammin ymmärrys kasvaa, sen kalliimmaksi touhu tulee. Signaalipolitiikka on kalliita rivejä budjettikirjassa, Purra toteaa.
Purra muistuttaa, että kehitysapua on kuluvalla hallituskaudella leikattu perussuomalaisten johdolla.
– Kuluvalla hallituskaudella tasoa on PS:n johdolla olennaisesti leikattu, mutta jatkossakin riittää saksille töitä. Järjenvastaiset, turhat napanuorat poikki, Purra päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus antaa eduskunnalle esitykset kehityspoliittisia sijoituksia ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundia koskevista laeista. Ulkoministeriö valmisteli lait perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion johdolla. Lakiesitykset määrittävät kehitysavun periaatteet ja menettelyt.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ehdottaa kehitysavun nimen muuttamista. Hänen mielestään kehitysapua kuvaa paremmin termi "tulokseton rahanpolttolaitos".
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui eduskuntaan kokoontuneille Suomen suurlähettiläille suurlähettiläspäivillä. Puheessaan ministeri linjasi hallinnonalansa molemmista sektoreista eli ulkomaankaupasta ja kehitysyhteistyöstä ja kertoi hallituskauden tuloksista sekä Suomen tilanteesta.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Helsingin Sanomat vetoaa nuoriin lukijoihin ja tehtäväänsä demokratian puolustamisessa. Samalla se tekee yksityisyydestä maksullisen lisäpalvelun.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
