Lakiesityksissä määritellään kehitysavun periaatteista ja menettelyistä. Vanha lakipohja on puutteellinen ja säädetty kauan ennen kuin Suomi alkoi järjestelmällisesti huomioida oman taloudellisen intressinsä kehittyvissä maissa. Uusilla lakiesityksillä vakiinnutetaan yksityisen sektorin mukanaolo kehitysyhteistyössä.
Ministeri Ville Tavio katsoo, että lakiuudistukset ovat sekä periaatteellisia että käytännöllisiä.
– Uudet lait vahvistavat kaupan ja kehityksen yhdistämistä. Aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi, ja yksipuolisesta avunannosta on siirrytty molemminpuoliseen hyötymiseen. Samalla lakiuudistukset mahdollistavat valtion henkilöstöresurssien paremman hyödyntämisen ja siten paremmat palvelut suomalaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kehittyvien maiden markkinoista, Tavio sanoo.
Perussuomalaisten vahtivuorolla asia laitetaan kuntoon
Kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia myönnetään esimerkiksi kehittyvien maiden infrastruktuurin ja maatalouden kehittämishankkeisiin, jotka ovat tärkeitä työllisyyden ja yritystoiminnan kasvulle, mutta joihin ei ole saatavilla markkinaehtoisia lainoja. Ero lahjamuotoiseen kehitysapuun on oleellinen, koska laina- ja sijoitusrahat palautuvat ajan myötä Suomelle.
– Suomi on tehnyt kehitysvaroilla sijoituksia jo noin kymmenen vuotta, mutta toiminnasta ei ole säädetty laissa. Nyt perussuomalaisten vahtivuorolla asia laitetaan kuntoon, ministeri Tavio toteaa.
Helpottaa pk-yritysten pääsyä kehittyvien maiden markkinoille
Vaikuttavuussijoittaja Finnfundiin perustetaan lakiuudistuksella uusi tytäryhtiö. Se ryhtyy hoitamaan eräitä toistuvia hallintotehtäviä, joihin ei liity liiketaloudellista eikä poliittista harkintaa. Uudistuksen myötä hallinnointi tehostuu, mikä mahdollistaa yritysten rahoitushakemusten aiempaa sujuvamman käsittelyn lyhentäen käsittelyaikoja.
Hallituksen esitys mahdollistaa myös teknisen tuen tarjoamisen yritysten hankkeiden valmisteluun. Ulkoministeriössä arvioidaan, että tämä helpottaa pk-yritysten pääsyä kehittyvien maiden markkinoille.
– Hallitusohjelmaan saatiin kirjaus, jonka mukaan suomalaisten yritysten osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehityssijoituksiin lisätään ja niiden toimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla edistetään. Nyt tämä viedään lain tasolle, Tavio iloitsee.