Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”

Poliisi epäilee yli kymmenen 15–22-vuotiaan nuoren osallistuneen yli 20 ryöstöön Espoossa syksyn aikana. Epäiltyjä yhdistää maahanmuuttajatausta, ja poliisi arvioi toiminnan muistuttavan katujengirikollisuutta.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan tapaus on jälleen yksi osoitus siitä, mihin vuosia jatkunut liian salliva maahanmuuttopolitiikka on johtanut.

– Turvallisuuden romahtaminen niin pääkaupunkiseudun kaduilla kuin kouluissa liittyy keskeisesti vuosia jatkuneeseen avointen ovien maahanmuuttopolitiikkaan. Samat ongelmat nähtiin jo vuosikymmeniä sitten Ruotsissa, joka on varoittava esimerkki epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, mutta mitään ei opittu, ja nyt Suomi alkaa olla samassa tilanteessa maahanmuuton ongelmien kanssa, Grönroos toteaa.

Marinin hallitus vähätteli jengirikollisuutta

Viime vuosina kasvanut jengirikollisuus, jonka olemassaolo pyrittiin vielä viime hallituskaudella kiistämään, on lähes kokonaan maahanmuuttoon liittyvä ilmiö.

– Yhtä lailla nuorten ryöstörikollisuus on myös kasvava ongelma, jonka tekijöinä maahanmuuttajat ovat moninkertaisesti yliedustettuina verrattuna suomalaisiin. Mikä huolestuttavinta, keskusrikospoliisin muutama vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan toisen polven maahanmuuttajat syyllistyvät jopa ensimmäisen polven maahanmuuttajia todennäköisemmin ryöstörikoksiin.

Grönroosin mukaan myös toisten nuorten päältä varastetaan merkkivaatteita ja tekoihin liittyy usein kantaväestöä vastaan kohdistuvia rasismiin viittaavia piirteitä, kun uhreja pakotetaan esimerkiksi nuolemaan tekijöiden kenkiä ja tapahtumia kuvataan.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen etusijalle

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on Grönroosin mielestä turvallisuuden palauttamisessa ensimmäinen edellytys.

– Sitä ilman kaikki muut toimet valuvat hukkaan, sillä sekä jengirikollisuus että nuorison ryöstörikollisuus kytkeytyvät vahvasti huonosti integroituneeseen maahanmuuttajaväestöön, hän kertoo.

Myös kasvatuksella ja koulun kurinpidolla on keskeinen merkitys. Grönroos katsoo, että nuoret tarvitsevat selkeitä rajoja sekä kotona että koulussa.

– Huonoille teille ajautuneen nuoren ottaminen matalalla kynnyksellä tarkkailuluokalle olisi palvelus sekä yhteiskunnalle että nuorelle itselleen.

Lisäksi hän painottaa poliisin riittäviä resursseja. Pieniin rikoksiin on puututtava ennen kuin rikoskierre ehtii syventyä vakavampaan rikollisuuteen.

– Jos pahoille teille ajautunut nuori ei saa viranomaisten resurssipulan takia seurauksia pienemmistä näpistyksistä, varkauksista ja tuhotöistä, niin tietä vakavampien rikosten pariin ei saada katkaistua ajoissa, Grönroos selvittää.

Ongelmista puhuminen on ollut tabu

Grönroosin mielestä maahanmuuttajataustaisten yliedustuksesta tietyissä rikostilastoissa ei ole Suomessa puhuttu riittävän suoraan julkisessa keskustelussa.

– Maahanmuuton ongelmien esiin nostaminen oli pitkään tabu, ja media käsitteli aihetta pelkästään kiertoilmauksien kautta, puhumalla milloin ”nuorisosta” ja milloin ”espoolaismiehistä”, Grönroos havainnollistaa.

Maahanmuuton turvallisuudelle aiheuttamat ongelmat ovat räjähtäneet viime vuosina kuitenkin niin pahasti käsiin, että valtamediakaan ei voi enää vaieta aiheesta.

– Saammekin nykyään lukea lähes päivittäin valitettavia uutisia maahanmuuttajien tekemistä ryöstöistä ja raiskauksista, joissa tekijän nimiä ei enää peitellä. Tapaukset ovat toinen toistaan järkyttävämpiä, kun seksuaalirikoksen uhriksi voi joutua niin taksissa, kauppakeskuksessa kuin oman talon pesutuvassa – eivätkä turvassa ole enää edes alaikäiset lapset tai puolustuskyvyttömät vanhuksetkaan.

Rikollisten karkotuksia kiristettävä

Grönroos vaatii nykyistä tiukempaa linjaa myös rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien kohdalla.

– Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottaminen on perussuomalaisten pitkään ajama asia, jossa täytyy saada nykyistä jyrkemmät käytännöt, hän painottaa.

Kansalaisuuden jo saaneiden maahanmuuttajien kohdalla kysymys on hänen mukaansa vaikeampi. Grönroos esittää, että Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jossa kansalaisuus voidaan tietyin ehdoin poistaa rikoksiin syyllistyneiltä.

– Valtion tulisi myös kehittää keppejä ja porkkanoita, joilla mahdollisimman moni rikollisista ja muista Suomeen huonosti sopeutuneista maahanmuuttajista saataisiin palaamaan Suomesta alkuperäiseen kotimaahansa, Grönroos toteaa.