LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Espoon suomenkielisissä peruskouluissa vieraskielisten oppilaiden osuus vaihtelee alle kymmenestä prosentista 86 prosenttiin. Kymmenessä koulussa heitä on yli puolet. Koulut ja asuinalueet eriytyvät voimakkaasti toisistaan.
Espoon kaupungin toimittama koulukohtainen taulukko osoittaa, että kielijakauma vaihtelee kouluittain jyrkästi. Taulukossa on 71 koulua ja yhteensä 30 330 oppilasta.
Espoon suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön taulukossa 33,7 prosentilla oppilaista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Luku sisältää myös englanninkielisen Espoo International Schoolin. Kansainvälinen koulu poisluettuna osuus on noin 32,7 prosenttia.
Vieraskielisten osuus on suurin Kirstin koulussa, jossa heitä on 86,0 prosenttia 406 oppilaasta. Yle kertoi tammikuussa Kirstin koulun osuudeksi 92 prosenttia, mutta Espoon suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön tilastointipäivä ja laskentatapa voivat poiketa toisistaan.
Seuraavina tulevat Perkkaan koulu (68,5 %), Kirkkojärven koulu (66,0 %), Tiistilän koulu (64,0 %), Kivimiehen koulu (62,5 %), Olarin koulu (59,2 %), Mainingin koulu (58,5 %), Meritorin koulu (56,9 %), Kilonpuiston koulu (51,6 %) ja Saarnilaakson koulu (50,6 %).
Näissä kymmenessä koulussa on yhteensä noin 5 700 oppilasta eli lähes viidennes kaikista. Prosenttiosuuksista laskettuna heistä arviolta 3 500 on vieraskielisiä eli noin kolmannes kaikista suomenkielisen perusopetuksen vieraskielisistä oppilaista.
Kymmenen kärkikoulun lisäksi yhdeksässä koulussa osuus ylittää 40 prosenttia: Ruusutorpassa 49,3, Rastaalassa 48,1, Tuomarilassa 47,9, Leppävaarassa 47,8, Kilossa 47,0, Jalavapuistossa 46,6, Matinlahdessa 45,0, Soukassa 41,5 ja Sunassa 40,1.
Espoo International School poisluettuna 40 prosentin rajan ylittää siis 19 koulua, joissa on noin 9 800 oppilasta. Se on lähes kolmannes kaikista.
Toisessa päässä on 21 koulua, joissa osuus jää alle 20 prosentin. Niissä on noin 9 600 oppilasta eli lähes yhtä paljon kuin ylimmässä ryhmässä. Väliin jää 25 koulua, joiden osuus on 20–40 prosenttia. Käytännössä Espoon koulut jakautuvat kahteen suunnilleen yhtä suureen joukkoon, joiden välillä on selvä ero.
Keskiarvo kuvaa huonosti yksittäistä koulua. Prosenttiluku on ilmoitettu 66 koulusta. Kun englanninkielinen Espoo International School jätetään pois, tarkasteluun jää 65 koulua. Näissä kouluissa vieraskielisten oppilaiden mediaaniosuus on noin 23 prosenttia.
Toisessa päässä Lähderannan, Niipperin ja Westendinpuiston kouluissa vieraskielisiä on alle 10 prosenttia. Seuraavaksi pienimmät osuudet ovat Jupperin koulussa (11,4 %), Nöykkiön koulussa (11,6 %) ja Martinkallion koulussa (12,4 %).
Alle 15 prosentin osuuteen jää yhteensä 12 koulua, joissa on noin 5 000 oppilasta. Vieraskielisten osuuksien välinen ero on suurimman ja pienimmän osuuden välillä yli kahdeksankertainen.
Suomen Uutiset kertoi aiemmin Helsingin vastaavista luvuista. Pääkaupungissa vieraskielisiä on yli puolet kymmenessä koulussa, ja kärjessä on Itäkeskuksen peruskoulu 71,3 prosentilla.
Helsingin kouluissa vieraskielisiä on keskimäärin 25,6 prosenttia, Espoon taulukossa 32,7. Espoon kärkikoulun osuus on lähes 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Helsingin.
Yli 50 prosentin vieraskielisten koulujen määrä on kummassakin kaupungissa kymmenen. Vertailu ei ole täysin yhdenmukainen, sillä aineistojen ajankohdat ja koulukohtaiset rajaukset voivat poiketa toisistaan.
Espoossa viidestä alle sadan oppilaan koulusta ei ole prosenttilukuja yksityisyyden suojaamiseksi.
Vieraskielisten vertailu osoittaa, että Espoon koulut ovat eriytyneet toisistaan voimakkaasti. Kun yhdessä koulussa vieraskielisiä on noin kuusi oppilasta seitsemästä ja toisessa alle yksi kymmenestä, oppilasrakenteiden erot ovat huomattavia. Kyse on merkittävästä koulujen välisestä eriytymisestä saman kaupungin sisällä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Espoon kaupunki on kirjannut turvallisuusohjeisiinsa, että kasvojen tulee näkyä koko koulupäivän ajan. Linjaus koskee peruskouluja, lukioita ja päiväkoteja. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaati kieltoa aloitteella maaliskuussa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö oppimistuloksista ja rahoituksesta valmistui 15. lokakuuta. Perussuomalaiset tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä valiokunnan ehdotuksiin, mutta vaativat ensi kaudella rohkeampaa otetta koulutuspolitiikan korjaamiseen.
Koulushoppailu on yksi monista pakotetun monikulttuurisuuden luomista seurauksista. Tilanteen aikaansaanut eliitti kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta virhettään ja sen sijaan syyttää huolestuneita vanhempia rasismista.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.
Samaan aikaan, kun tuoreet Pisa-tulokset ovat paljastaneet suomalaisnuorten lukutaidon ja luonnontieteellisen osaamisen olevan edelleen alamäessä, Helsingissä käsitellään valtuustoaloitetta, jolla niin sanotuista sateenkaarityöpajoista tehtäisiin pysyvä osa koulujen arkea. Helsinki myös ideologisista syistä siirtelee oppilaaksiottoalueiden rajoja – ja niinpä perheet äänestävät jaloillaan.
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
