Euroopan on vahvistettava kyberturvallisuuskyvykkyyttä, ja IRGC:n hyökkäyksiin on myös vastattava aikaisempaa kovemmilla toimilla, Vilhelm Junnila sanoo Suomen Uutisille.
Ranskan ulkoministeriö ilmoitti maanantaina, että lokakuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä toteutetun kyberhyökkäyksen takana oli IRGC:n kybertoimintaan kytkeytyvä Shahid Kaveh -yksikkö.
Kymmenien miljoonien vahingot
Hyökkäys kohdistui yli 700 vähittäiskaupan toimipisteen kylmälaitteiden ohjausjärjestelmiin eri puolilla Ranskaa. Hyökkääjät muuttivat kylmälaitteiden sulatusasetuksia etäyhteydellä, minkä seurauksena ainakin 15 kohteessa syttyi tulipaloja. Elintarvikkeita pilaantui useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta.
Ranska ilmoitti kutsuvansa Iranin suurlähettilään puhutteluun ja ehdottavansa EU:ssa uusia pakotteita hyökkäykseen osallistuneille henkilöille ja organisaatioille.
Junnila vaatii vastuuseen myös kyberyksikön johtajia
Junnila viittaa Ranskan turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten yhteisraporttiin, jossa Shahid Kaveh -yksikkö nimetään kyberhyökkäyksen toteuttajaksi.
– CyberAveng3rsin ja Cyber Isnaad Frontin kaltaisten peiteryhmien taakse piiloutuminen ei poista vastuuta. Sen on ulotuttava raportissa nimettyihin johtajiin Hamid Reza Lashgarianiin, Mahdi Lashgarianiin ja Reza Salarvandiin.
Junnilan mukaan vastaavia kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneita kyberiskuja on tapahtunut myös Suomessa, vaikka niiden tekijää ei ole vahvistettu.
Hän muistuttaa myös Iraniin liitetyistä aiemmista kyberhyökkäyksistä, kuten Charlie Hebdo -lehden tietomurrosta vuonna 2023 ja Pariisin olympialaisten alla tehdystä kyberiskusta vuonna 2024.
Ruotsi selvitti asiantuntijan yhteyksiä Iranin hallintoon
Junnila nostaa esiin myös Iranin hallinnon pyrkimykset vaikuttaa eurooppalaisiin asiantuntijaverkostoihin.
Hän viittaa Ruotsin ulkopoliittisen instituutin entiseen ohjelmajohtajaan Rouzbeh Parsiin, jonka yhteyksiä Iranin hallintoon käsiteltiin selvityksessä. Selvityksessä arvosteltiin puutteellista avoimuutta, mutta näyttöä Parsin osallistumisesta Iranin ohjaamaan vaikuttamiskampanjaan ei löytynyt.
Kiinniotetulla imaamilla tiiviit yhteydet Resalat-moskeijaan
Junnila ottaa puheeksi myös Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon tiedot, joiden mukaan Iranin hallinto on käyttänyt Tukholman seudulla sijaitsevaa šiialaista Imam Ali -moskeijaa tiedustelutoimintaan.
– Viranomaisten on selvitettävä tutkimuslaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen sidonnaisuudet ja rahoituksen alkuperä perinpohjaisesti, niiden yhteistyöhalusta tai -kyvystä riippumatta.
Suomen Uutiset kirjoitti viime vuoden helmikuussa, että Ruotsi päätti karkottaa Imam Ali -moskeijan iranilaisen imaamin Mohsen Hakimollahin. Kiinniotetulla imaamilla oli tiiviit yhteydet helsinkiläiseen Resalat-moskeijaan ja sen imaamiin Abbas Bahmanpouriin sekä Resalatin Iranin hallinnon rahoituksella perustaneeseen Majid Bahmanpouriin, joka on aiemmin toiminut Iranin vallankumouskaartissa.
Terroristiluokitus ei saa jäädä symboliseksi
Junnilan mukaan IRGC:n terroristiluokituksen on johdettava konkreettisiin toimiin.
– Listauksen on näyttävä käytännössä: kaartin varat on jäädytettävä, rahoituksen kiertotiet suljettava ja sen toimintaverkostoihin puututtava.
Junnila vaatii Euroopalta määrätietoisempaa roolia myös Yhdysvaltojen ja Iranin Qatarin välityksellä käymissä neuvotteluissa.
– Eurooppaan kohdistuvan sabotaasin ja vihamielisen vaikuttamisen lopettaminen on asetettava mahdollisten myönnytysten ehdoksi. Eurooppalaisten turvallisuudesta ei voi sopia Euroopan ohi, hän päättää.
Junnila oli maanantaina vieraana Lähi-idän asiantuntija Bijan Rezai Jahromin podcastissa, jossa käsiteltiin myös Iranin hallinnon vaikutusvaltaa Euroopassa.