Strandman vaatii Suomelle tekoälypedagogiikkaa: Oppilaan pitää yhä osata ajatella itse

Perussuomalaisten kansanedustaja, erityisopettaja ja rehtori Jaana Strandman vaatii Suomelle yhtenäistä kansallista tekoälystrategiaa koulutukseen. Tekoälyn käyttöä ei pidä jättää yksittäisten koulujen, opettajien tai kuntien oman harkinnan varaan. Suomi tarvitsee yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja riittävät resurssit.

– Tekoäly on tullut jäädäkseen. Meidän on opetettava lapsille ja nuorille, miten sitä käytetään viisaasti, kriittisesti ja vastuullisesti. Tekoäly ei saa korvata oppimista, ajattelua, lukutaitoa, vuorovaikutusta eikä opettajan ammattitaitoa. Sen tulee toimia oppimisen tukena, Strandman painottaa.

Työelämä muuttuu – koulutuksen on ennakoitava

Tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä kuin monissa ennusteissa on arvioitu. Asiantuntijoiden mukaan tekoäly muuttaa kuitenkin tehtäviä ja työn tekemisen tapoja. Kokonaisia ammatteja ei välttämättä katoa, mutta yksittäisiä työtehtäviä voidaan automatisoida. Samalla syntyy uusia ammatteja, osaamistarpeita ja mahdollisuuksia.

Erityisesti ihmisten kohtaamista, vuorovaikutusta, harkintaa, luovuutta ja käytännön osaamista edellyttävissä ammateissa ihmisen rooli säilyy tärkeänä.

– Nuorille on annettava valmiudet tulevaisuuden työelämään. Emme tiedä tarkasti, millaisia ammatteja kymmenen vuoden kuluttua tarvitaan. Siksi on vahvistettava perustaitoja, oppimiskykyä, ongelmanratkaisua ja kykyä hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn ymmärtämisestä tulee tärkeä kansalaistaito, Strandman toteaa.

Strandmanin mukaan kansalliseen tekoälystrategiaan tarvitaan tekoälypedagogiikan yhteiset tavoitteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta tekoälyn hyödyntämiseen, oppilaiden tekoälylukutaidon, medialukutaidon ja lähdekritiikin vahvistamista, selkeät ohjeet tekoälyn käytöstä opetuksessa, oppimistehtävissä ja arvioinnissa, lasten tietosuojan, tietoturvan ja digitaalisen turvallisuuden varmistamista, tekoälyn hyödyntämistä erityisopetuksessa ja yksilöllisen oppimisen tukena, kotimaisten ja suomenkielisten tekoälyratkaisujen kehittämistä, yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää turvallisia tekoälytyökaluja kaikissa kouluissa sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistamista tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi.

Perustaidot ovat edelleen kaiken perusta

Strandman muistuttaa, että teknologian lisääntyminen ei saa heikentää lasten ja nuorten perustaitoja.

– Lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, käsillä tekeminen, keskittyminen, vuorovaikutus ja itsenäinen ajattelu ovat oppimisen kivijalka. Tekoäly ei saa tehdä oppimisesta ulkoistettua suorittamista. Oppilaan pitää itse osata ajatella, kysyä, arvioida ja perustella.

Suomella on mahdollisuus olla tekoälypedagogiikan edelläkävijä. Se edellyttää kansallista johtamista, opettajien osaamisen vahvistamista ja yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuksen välillä.

– Suomelle tulee rakentaa oma suunta, jossa teknologia palvelee ihmistä, oppimista ja osaamista. Tekoäly kuuluu kouluun hallitusti, pedagogisesti perustellusti ja turvallisesti. Samalla huolehdimme siitä, että suomalaisilla nuorilla on osaamista ja kykyä pärjätä muuttuvassa työelämässä.