Ministeri Wille Rydman: Tekoälystä tehokas apu sote-alan henkilöstöpulaan – satojen miljoonien arvosta työaikaa voisi vapautua vuodessa

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta merkittävä osa kuluu potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan kyse on tehtävästä, jossa tekoälyn käyttöönotolla voidaan saavuttaa nopeasti konkreettista hyötyä.

– Ministeriön käynnistämien pilottihankkeiden perusteella arvioimme, että asiakas- ja potilaskirjausten tekemiseen tarkoitetut tekoälyratkaisut ovat niin hyviä, että ne voidaan lähiaikoina ottaa laajamittaiseen käyttöön. Tekoälyn käyttö kirjaamisessa voi tuoda säästöjä satojen miljoonien eurojen luokkaa vuosittain. Tämän tavoitteen edistämiseksi ministeriö on nyt käynnistänyt työn tekoälyavusteisen kirjaamisen ja tulkkauksen ottamiseksi käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.

– Tämä on myös nopein tapa helpottaa sote-alan työvoimapulaa: uusien ammattilaisten kouluttaminen kestää vuosia, joten on ensiarvoisen tärkeää, että nykyiset koulutetut ammattilaiset pääsevät käyttämään työaikansa mahdollisimman vaikuttavasti. Tämä lisää myös työn mielekkyyttä, Rydman korostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen kuluu työaikaa, jonka laskennallinen arvo on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

– Teknologian keskeinen vaikutus on siinä, että se vapauttaa sote-henkilöstön aikaa erilaisesta taustatyöstä varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain tekemän laajan selvityksen mukaan lähes puolet lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen, Rydman kertoo.

Tekoäly helpottaa ammattilaisen työtä

Ministeri Rydmanin mukaan tekoälyn ja robotiikan rooli on ennen kaikkea avustava. Päätöksentekoa ja hoidon kokonaisvastuuta ei hänen mukaansa pidä siirtää koneelle.

– Näen, että tekoäly ja robotiikka korvaavat tiettyjä työvaiheita ja ovat apuväline, joka voi tehostaa hoitohenkilöstön työtä, vapauttaa heidän aikaansa rutiininomaisista työvaiheista vaativampiin tehtäviin ja parantaa laatua, mutta kokonaisuudesta vastaa aina ihminen, Rydman muistuttaa.

Ministeri vieraili viime elokuussa Jyväskylässä Sairaala Novassa, jossa hänelle esiteltiin uusien teknologioiden käyttöä terveydenhuollossa.

– Sairaala Nova toimii Keski-Suomessa edelläkävijänä uusien teknologioiden käyttöönotossa, ja uusi sairaala luo tälle hyvät puitteet. Sairaalaa esitellyt kirurgi toi esiin robotiikan konkreettisia hyötyjä: robotiikan avulla on mahdollista nähdä paikkoihin, joihin ihminen ei näe, ja sen ansiosta leikkauksesta voidaan selvitä pienemmillä haavoilla, jotka paranevat nopeammin, Rydman kertoo.

Myös kuvantamisessa tekoälyä voidaan Rydmanin mukaan hyödyntää yhä enemmän.

– Tekoäly voi olla ihmistä tarkempi esimerkiksi kuvantamistutkimusten analysoinnissa. Olen varma, että tekniikan kehittyessä uusista teknologioista saadaan potilaille vielä paljon enemmän hyötyä.

Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa edellyttää kuitenkin, että järjestelmien tekemät havainnot ja tuotokset voidaan arvioida osana ammattilaisen työtä.

Jatkossa potilaan ei tarvitse toistaa samoja asioita

Rydmanin mukaan tekoälyn vaikutus voisi näkyä tulevaisuudessa myös potilaan arjessa.

– Isoin vaikutus on siinä, että kun taustatehtäviin kuluva aika tekoälyn ansiosta vähenee, yksittäinen sote-alan ammattilainen voi käyttää suuremman osan ajastaan varsinaiseen asiakastyöhön, Rydman sanoo.

Yksi käytännön hyöty voisi olla aiempien potilastietojen tehokkaampi hyödyntäminen.

– Kun tietojärjestelmät kehittyvät, tekoäly voi esimerkiksi kerätä potilaan aikaisemmista hoitokirjauksista ammattilaiselle hoidon kannalta keskeiset perustiedot, jolloin potilaan ei tarvitse vastata samoihin kysymyksiin useampaan kertaan häntä hoitavan ammattilaisen vaihtuessa, Rydman selvittää.

Käyttökohteita on myös tulkkauksessa ja lääkehoidon kokonaisuuden arvioinnissa.

– Jos asiointiin tarvitaan tulkkausta, se onnistuu ilman odottelua, kun otetaan tekoäly avuksi. Tekoäly voi myös analysoida esimerkiksi potilaan lääkehoidon kokonaisuutta ja varmistaa, että hän ei joudu ottamaan turhia lääkkeitä.

Tällaisissa käyttökohteissa olennaista on kuitenkin se, missä tilanteissa tekoälyn tuottamaa tietoa voidaan käyttää itsenäisesti ja milloin ammattilaisen arvio tai esimerkiksi ammattitulkki on edelleen välttämätön.

Lainsäädännön ei pidä toimia kehityksen jarruna

Rydmanin mukaan tekoälyn käyttöönoton lisääminen ei tarkoita potilasturvallisuudesta tinkimistä. Hänen mukaansa hoidon kokonaisvastuun on säilyttävä ihmisellä.

– Kuten edellä totesin, potilaan hoidon kokonaisuudesta vastaa aina sote-alan ammattilainen, ihminen. Tekoäly toimii hänen tukenaan ja mahdollistaa tehokkaamman työnteon, Rydman sanoo.

Ministeri katsoo, että lainsäädännön ei pidä vaikeuttaa tarpeettomasti uusien teknologioiden käyttöönottoa.

– Suomessa lainsäädäntö ei mahdollista holtitonta tekoälyn käyttöä. Ongelma on pikemminkin päinvastainen: kuinka varmistamme lainsäädännöllisesti, että saamme Suomessa käyttöön potilaiden hoitoa parantavat ja yhteiskunnan varoja säästävät teknologiset ratkaisut ensimmäisten joukossa ja voimme olla aktiivisesti kehittämässä niitä sen sijaan, että lainsäädäntö toimii kehityksen jarruna, Rydman toteaa.

Hänen mukaansa vaarana on, että liian tiukka sääntely heikentää EU-maiden asemaa teknologian kehittäjinä ja hyödyttää Euroopan ulkopuolisia toimijoita.

– Pahimmillaan EU sääntelee teknologian kehityksen kuoliaaksi ja luovuttaa edelläkävijän aseman uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Yhdysvaltoihin tai Kiinaan sijoittuneille toimijoille, joita EU-lainsäädäntö ei koske. Lainsäädäntömme on oltava mahdollistava ja innovaatioihin kannustava. Tätä viestiä olen välittänyt myös asiasta vastaavan EU-komissaarin suuntaan, Rydman toteaa.