Tekoälyä käsittelevässä puheenvuorossaan Mira Nieminen muistutti, että teknologinen kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia yhteiskunnille, mutta samalla siihen liittyy vakavia riskejä demokratialle ja turvallisuudelle.
– Tekoäly voi parhaimmillaan vahvistaa demokratiaa, parantaa julkisia palveluja ja helpottaa kansalaisten osallistumista. Samalla meidän on tunnistettava sen mahdollistamat uhat, kuten disinformaatio, deepfake-sisällöt ja ulkopuolinen vaikuttaminen, Nieminen totesi.
”Samalla huolehdittava sananvapaudesta”
Nieminen painotti, että tekoälyyn liittyvä keskustelu ei ole pelkästään teknologia- tai talouspolitiikkaa, vaan myös turvallisuuspolitiikkaa.
– Demokratia perustuu luottamukseen. Meidän on kyettävä suojelemaan kansalaisia informaatiovaikuttamiselta, henkilötietojen väärinkäytöltä ja algoritmien mahdollistamalta manipuloinnilta. Samalla on huolehdittava sananvapaudesta, yksityisyydensuojasta ja ihmisoikeuksista.
Nieminen korosti myös Euroopan tarvetta vahvistaa omaa digitaalista kilpailukykyään, osaamistaan ja teknologista omavaraisuuttaan.
– Emme voi jäädä pelkäksi sääntelijäksi. Euroopan on oltava mukana rakentamassa tulevaisuuden teknologiaa, innovaatioita ja turvallisia digitaalisia ratkaisuja.
Kotimainen ruoka on puhdasta
Toisessa puheenvuorossaan Nieminen käsitteli ruokaturvaa ja huoltovarmuutta kriisiaikoina.
– Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvaisia kansainväliset toimitusketjut voivat olla. Ruokaturva ei ole pelkästään maatalouspolitiikkaa, vaan myös turvallisuuspolitiikkaa, kriisinkestävyyttä ja yhteiskuntien resilienssiä, Nieminen painotti.
Nieminen nosti esiin Suomen erityisolosuhteet ja kotimaisen ruoantuotannon merkityksen huoltovarmuudelle.
– Suomalainen ruoka tuotetaan vaativissa olosuhteissa, mutta se on turvallista, puhdasta ja laadukasta. Kriisitilanteissa jokaisen maan kyky tuottaa omaa ruokaa on merkittävä turvallisuustekijä.
”Ilman viljelijöitä ei ole ruokaturvaa”
Niemisen mukaan Euroopan ruokaturvan vahvistaminen edellyttää pitkäjänteisiä toimia maatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä tuotannon toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
– Ilman viljelijöitä ei ole ruokaturvaa. Vahva kotimainen ruoantuotanto, toimiva eurooppalainen yhteistyö ja hyvä varautuminen ovat perusta kriisinkestävälle Euroopalle.