LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tekoäly ei ole ongelma. Ongelma on se, että yhä useampi ulkoistaa ajattelun sille, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Oppilas istuu pulpetin ääressä, kynä kädessä. Edessä on vaikea matikan tehtävä. Hän puree huulta, erehtyy, pyyhkii ja yrittää uudelleen. Juuri siinä hetkessä aivot kehittyvät.
Nyt sama oppilas avaa tekoälyn. Tehtävä ratkeaa muutamassa sekunnissa. Raportti syntyy nappia painamalla.
Kopioi kysymys, liitä tekoälyyn, kopio vastaus, seuraava kysymys. Kysymys saa vastauksen ennen kuin hän ehtii ymmärtää sitä kunnolla tai välttämättä edes lukemaan.
Oppimisen ja kehityksen kannalta keskeiset prosessit tapahtuvat oikeasti aivoissa ja hermosto kehittyy. Sen sijaan, että joku tekoäly raksuttaisi kaiken puolestamme jossain etäisessä datakeskuksessa.
Ongelma ei ole tekoäly. Ongelma on se, että yhä useampi ulkoistaa ajattelun sille.
Ajattelu vaatii erehtymistä, turhautumista, korjaamista ja uutta yritystä. Kynä paperilla pakottaa jäsentämään ajatuksia. Kirjoittaminen käsin rakentaa ymmärrystä. Virheiden tekeminen ja korjaaminen vahvistavat oppimista. Kun tekoäly hoitaa tämän kaiken puolestamme, jää välistä ajattelu ja oppiminen, mikä tekee meistä älykkäämpiä.
Kouluissa pitäisi herätä tähän. Kynää ja paperia ei voi korvata digilaitteilla tai tekoälyllä.
Käsin kirjoittaessa lapsi rakentaa ajatuksensa itse. Tekoäly ei anna lapselle mahdollisuutta oman oivalluksen löytämiseen.
Ensin on opittava ajattelemaan itse. Vasta sen jälkeen voi opetella käyttämään tekoälyä kriittisesti ja tunnistamaan, milloin ja miten sen käyttö on omaa työtä kehittävää sekä ajattelua tukevaa.
Sama pätee korkeakouluihin. Niiden tehtävä on kasvattaa asiantuntijoita, jotka ymmärtävät omaa alaansa. Emme tarvitse ChatGPT-maistereita, joiden suurin osaaminen on kirjoittaa hyviä kehotteita tekoälylle.
Tekoäly ei saa korvata ajattelua, vaan sen pitää tukea sitä. Tekoälyn suurin riski on, että lakkaamme kehittymästä itse.
Tulevaisuuden osaajat ovat niitä, jotka osaavat ajatella itse ja käyttää tekoälyä apuna. He hallitsevat perusteet niin hyvin, että kone palvelee heitä.
Kuvitelkaa, kuinka surullinen se maailma olisi, jossa mielikuvituksen, luovuuden ja omaperäisyyden sijaan kaikki on harmaata, persoonatonta, geneeristä tekoälymassaa.
Mikään kone ei korvaa kykyä ajatella itse. Tämän unohtuessa tekoäly tekee meistä tyhmiä.
JYRI TALLGREN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Nieminen korosti Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kesäistunnossa Strasbourgissa sekä tekoälyn vastuullisen kehittämisen että ruokaturvan merkitystä Euroopan turvallisuuden ja vakauden kannalta.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Tekoäly (AI) on ollut vaalivaikuttajien työkaluna todistettavasti jo 50 maassa. Vaikuttamisessa ei ole mitään pahaa, politiikassahan on kyse ryhmän etujen ajamisesta. Kasvava ongelma onkin siinä, että AI on kenelle vain kätevä keino muunnella totuutta ja manipuloida vaalikarjaa.
AI eli tekoäly vaikuttaa jo nyt satojen miljoonien, ehkäpä miljardin ihmisen arkeen. Jopa 90 prosenttia yrityksistä hyödyntää sitä tänään tavalla tai toisella. AI ei siis ole joku kummajainen, joka ilmestyy jostakin ja mullistaa kaiken. Se on jo täällä.
Poliisin mukaan tietoverkkorikokset eli nettihuijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Perussuomalainen poliisitaustainen kansanedustaja Merja Rasinkangas kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ja varovaisuuteen nettihuijausten varalta.
Opetushallitus on työstänyt tekoälysuositukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tekoälyosaamisen edistäminen on osa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoa kaikilla kouluasteilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että on tärkeää osata säilyttää kriittinen suhtautuminen tekoälyn käyttöön.
Totuus ja taru ovat jo tänään sekoittuneet tavalla, jonka selvittäjät ovat kortilla. Tekoäly on viimeinen niitti reaalimaailmalle ja vauhti sen kun kiihtyy. Monen hyvän asian lisäksi AI pystyy hämmästyttäviin suorituksiin pahan akselilla. Mielipiteisiin vaikuttaminen on nyt helpompaa ja halvempaa kuin koskaan.
Reippaat 10 000 hyvinvoivaa luovien alojen vaikuttajaa on huolestunut toimeentulostaan, sillä kulttuuriväen leipäpuun juurelle on ilmestynyt kirves. Työkalun nimi on tekoäly (AI) ja se hyödyntää lupaa kysymättä artistien ja taitelijoiden aikaansaannoksia. -Se pitäisi kieltää, vaatii kulttuuriväki ukaasissaan.
Viikon suosituimmat
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin uudet avustuskriteerit herättivät poliittisen myrskyn. Verorahahanojen sulkeminen uhkaa saavutettuja etuja sekä kyseenalaista hyväveliverkostoa.
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.
Helsinki Pride markkinoi toimintaansa yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden edistämisellä, mutta todellisuus on toisenlaista. Viikonloppuna Helsingissä Pride-marssilla nähtiin useita plakaatteja, joissa yksittäisiä lääkäreitä ja tutkijoita maalitettiin aggressiivisesti. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi maalituksen kohteeksi joutuneista. Hän paheksuu Pride Helsinkiä ja SETA ry:tä siitä, että ne sallivat henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen ja painostuksen tapahtumassaan.
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen miehen, joka nousi julkisuuteen syyskuussa 2015 valehdeltuaan ikänsä silloiselle keskustan pääministerille Juha Sipilälle. Nyt hänet tuomittiin osittain halvaantuneen naisen raiskaamisesta.
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
