Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien muhkeat tulot herättävät kysymyksen siitä, millaisia rahakkaita johtopaikkoja veronmaksajien rahoittamissa järjestöissä on tarjolla.
Verohallinnon tietojen mukaan kymmenen eniten ansainneen järjestöjohtajan vuotuiset kokonaistulot vaihtelivat viime vuonna noin 107 000 eurosta lähes 225 000 euroon.
Vertailun vuoksi useiden hallituksen ministerien vuositulot olivat viime vuonna 170 000–180 000 euroa. Pääministeriä lukuun ottamatta ministerien tulot jäivät siten järjestöjohtajien tulolistan kärkinimien alapuolelle.
Listan kärjessä on Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, jonka tulot olivat yhteensä 224 900 euroa. Tästä peräti 112 980 euroa oli pääomatuloja.
Toisena on Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka 210 279 euron kokonaistuloilla. Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Eero Rämö sijoittuu kolmanneksi 175 533 euron tuloilla.
Kymmenen eniten tienannutta vuonna 2025
Pääosin veronmaksajien rahoilla porskuttavien järjestöjohtajien kovimmat tulot Verohallinnon tietojen mukaan:
1. Helena Ylikylä-Leiva, Neuroliitto: 224 900 euroa
2. Janne Juvakka, Invalidiliitto: 210 279 euroa
3. Eero Rämö, Suomen Punainen Risti: 175 533 euroa
4. Kimmo Karvonen, Sininauhasäätiö: 160 464 euroa
5. Hannu Jouhki, A-klinikkasäätiö: 145 984 euroa
6. Vertti Kiukas, SOSTE ry: 144 242 euroa
7. Raija Näppä, Nuorten Ystävät ry: 120 920 euroa
8. Tiina Ristikari, Väestöliitto: 119 509 euroa
9. Sari Aalto-Matturi, MIELI ry: 115 048 euroa
10. Anni Lausvaara, Vanhustyön keskusliitto: 106 786 euroa
Rahaa ei jaeta järjestöjohtajien hillotolppiin
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan veronmaksajien rahoja ei ole tarkoitus käyttää järjestöjohdon korkeisiin palkkoihin eli hillotolppien ylläpitämiseen, kuten aiempien hallitusten aikana on tehty.
Rydmanin mukaan järjestökentän rahoituksen leikkaukset pyritään suuntaamaan nimenomaan hallintoon ja päällekkäisiin toimintoihin, ei järjestöjen varsinaiseen työhön.
Esimerkiksi SOSTE ry:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut voimakkaasti järjestörahojen leikkauksia.
Ensi vuodelle sote-alan järjestöjen avustuksiin on käytettävissä noin kolmanneksen aiempaa pienempi rahoituspotti. Jatkossa rahoituksessa painotetaan Rydmanin mukaan aitoa, ihmisiä kohtaavaa ruohonjuuritason työtä.