LEHTIKUVA
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman torjuu opposition kritiikin järjestöjen valtionapuleikkauksista. Rydmanin mukaan leikkaukset kohdistuvat hallintoon ja päällekkäisyyksiin, ei ihmisten parissa tehtävään ruohonjuuritason työhön.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman muistutti eilen eduskunnassa oppositiota siitä, että järjestöjen avustuksia on leikattu vaalikauden alusta yli sata miljoonaa euroa ilman, että itse toiminta on vaarantunut.
– Tämä ei ole ministeri Rydmanin keksintö, vaan STEA:n virkamiesten oma arvio. Vaikka rahoituksesta on leikattu jo neljäsosa ja enemmänkin, leikkaukset eivät ole osuneet varsinaiseen kohtaavaan työhön. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten löysäkätisesti poliitikoille rakasta järjestörahoitusta on jaettu, Rydman sanoo.
Hallitus on nostanut konkreettisen, kohtaavan työn priorisoinnin aina asetustasolle asti.
– Jos oppositio on todella huolissaan tästä työstä, sen pitäisi olla tyytyväinen hallituksen tekemiin linjauksiin, Rydman toteaa.
Ensi vuoden lisäleikkausten kohdentumisesta ei Rydmanin mukaan ole vielä tehty lopullisia ratkaisuja, vaan päätökset tehdään myöhemmin.
– Järjestöillä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa leikkausten kohdentumiseen. Olemme ilmoittaneet järjestöille, että määrärahaleikkauksia voi välttää laatimalla uskottavat suunnitelmat hallinnon karsimiseksi ja yhdistymiseksi saman alan toimijoiden kanssa. Toiminnassa on nimittäin todella paljon päällekkäisyyttä, Rydman kertoo.
Ministeri varoittaa järjestöjä leikkausten väärästä kohdentamisesta. Jos säästöt otetaan hallinnon sijaan suorasta toiminnasta, se vain todistaa hallituksen kriittisen järjestöarvion oikeaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii kriittistä arviota kehitysvamma-alan järjestöjen hallintokulujen suuruudesta avustusleikkausten keskellä. Strandman uskoo, että tiivistämällä järjestöjen välistä yhteistyötä ja yhdistämällä niiden tukipalveluita veronmaksajien eurot päätyisivät tehokkaammin suoraan kehitysvammaisten ihmisten arjen tueksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Liiton omistama osakeyhtiö on myynyt valtion tuella rakennetut kohtuuhintaiset nuorisoasunnot asuntosijoittajille 20 vuotta ennen kuin niiden käyttörajoitusten oli määrä päättyä. Osakeyhtiön valtakunnallisiin jäsenjärjestöihin kuuluvat neljän eduskuntapuolueen nuorisojärjestöt. Samat puolueet ovat vaatineet valtiolta lisää panostusta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
