STEA

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan hallituksen torstaina hyväksymä STEA-avustuksia koskeva asetusmuutos tuo aiempaa vahvemman pohjan sille, millaista järjestötoimintaa valtion rahoituksella tuetaan.

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ensi vuoden budjettiesityksen. Esitys ei tuo uusia leikkauksia eikä yllätyksiä. Yhteensä noin 4,8 miljardin euron sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti.

Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan STEA:n avustuskriteerien uudistusta, joka on määrä tuoda valtioneuvoston istuntoon elokuun puoliväliin mennessä. Uudistus koskee sitä, kenelle rahaa jatkossa myönnetään — ei sitä, miten jo maksettua rahaa valvotaan. SOS-Lapsikyläsäätiön kavallus paljastui vain siksi, että järjestö tutki asian itse.

STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan

Perussuomalainen Nuoriso kannattaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä uusia avustuskriteerejä.

Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen iloistee siitä, että sotejärjestöjen vuoden 2027 arviointikriteerit painottavat aitoa kohtaavaa työtä.

Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Monenkarvaiset hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt ovat luoneet teollisuudenalan, joka elää ihmisten syyllisyydestä, empatiasta ja lahjoituksista. Rönsyilevää toimintaa perustellaan solidaarisuudella ja auttamishalulla. Kun hyvän tekemisestä tulee liiketoimintaa, kenen etua koneisto lopulta palvelee?

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-​avustusten määrärahoja leikataan jälleen osana valtiontalouden sopeutustoimia.

Uutislähteiden mukaan hallitus on kohdistamassa lisätoimia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Leikkaukset jatkavat jo aiemmin sovittua tiukkaa linjaa, joka on supistanut STEA-rahoitusta merkittävästi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Vanha valtamedia on asemoitunut mukaan poliittiseen keskusteluun kolmannen sektorin järjestöjen valtionavustuksista. Asetelma on usein yksipuolinen, sillä järjestöjen edustajat ovat vahvasti esillä puolustamassa asemiaan, mutta veronmaksajan kriittinen ääni ei juuri kuulu.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjasi torstaina valtion avustuksia saaville sote-järjestöille asetettavasta 75 000 euron palkkakatosta.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Suomalaisia järjestöjä tuetaan avokätisesti verorahoista. Yksin sosiaali- ja terveysalalla toimii noin 9 000 järjestöä, joille jaetaan satojen miljoonien tukisummia. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen järjestön toiminta on lipsunut lobbauksen ja politikoinnin puolelle – osa järjestöistä jopa toimii avoimesti poliitikkojen hillotolppina. Olisiko jo aika arvioida järjestöjen rahoitusta, tarkastella toiminnan tuloksia kriittisesti ja lisätä läpinäkyvyyttä - Suomen Uutisten studiossa on nyt tarjolla keskustelua polttavasta aiheesta.

Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.