STEA

Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Vanha valtamedia on asemoitunut mukaan poliittiseen keskusteluun kolmannen sektorin järjestöjen valtionavustuksista. Asetelma on usein yksipuolinen, sillä järjestöjen edustajat ovat vahvasti esillä puolustamassa asemiaan, mutta veronmaksajan kriittinen ääni ei juuri kuulu.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjasi torstaina valtion avustuksia saaville sote-järjestöille asetettavasta 75 000 euron palkkakatosta.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Suomalaisia järjestöjä tuetaan avokätisesti verorahoista. Yksin sosiaali- ja terveysalalla toimii noin 9 000 järjestöä, joille jaetaan satojen miljoonien tukisummia. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen järjestön toiminta on lipsunut lobbauksen ja politikoinnin puolelle – osa järjestöistä jopa toimii avoimesti poliitikkojen hillotolppina. Olisiko jo aika arvioida järjestöjen rahoitusta, tarkastella toiminnan tuloksia kriittisesti ja lisätä läpinäkyvyyttä - Suomen Uutisten studiossa on nyt tarjolla keskustelua polttavasta aiheesta.

Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.