Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkötyöryhmä viimeistelee parhaillaan asetusta, joka päivittää STEA-avustusten myöntämisen kriteerejä. Pääministeri Petteri Orpo on määrännyt esityksen tuotavaksi valtioneuvoston istuntoon 13. elokuuta mennessä, ja lausuntoaika päättyy 26. heinäkuuta.
Uudistus koskee sitä, kenelle rahaa jatkossa myönnetään ja millä perusteilla. Se ei koske sitä, miten jo myönnetyn rahan käyttöä valvotaan sen jälkeen, kun avustus on maksettu.
Juuri tämän kysymyksen huhtikuinen tuomio nostaa esiin. Oulun käräjäoikeus tuomitsi SOS-lapsikyläsäätiön entisen aluejohtajan törkeästä kavalluksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Kukaan ulkopuolinen ei huomannut mitään
Syyttäjän mukaan aluejohtaja anasti säätiön varoja 82 200 eurolla, säätiön oman selvityksen mukaan summa oli lähes 128 000 euroa.
Vuosina 2018–2020 hän maksoi säätiön rahoilla omia ja läheistensä kuluja: apteekki- ja vaateostoksia, matkustusta, ruokailua, lahjakortteja sekä auton korjaus-, tankkaus- ja vuokrauskuluja, minkä lisäksi hän teki tuhansien eurojen perusteettomia käteisnostoja.
Nainen kiisti syytteen ja väitti kulujen liittyneen työhön. Käräjäoikeus ei uskonut selitystä. Hän erosi tehtävästään tammikuussa 2020.
Säätiön viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Jenni Blombergin mukaan väärinkäytösepäilyt tulivat johdon tietoon sisäisessä selvityksessä, minkä jälkeen säätiö teki tutkintapyynnön poliisille kesällä 2020 — lähes kuusi vuotta ennen tuomiota.
Olennaista on, kuka väärinkäytöksen löysi. Ei STEA, ei tilintarkastaja, ei mikään viranomainen, vaan säätiö itse.
Kaksi eri oikeushenkilöä
STEA:n avustukset menivät SOS-Lapsikylä ry:lle, rekisteröidylle kansalaisjärjestölle. Kavallustuomio koski SOS-lapsikyläsäätiötä, joka vastaa varsinaisesta lapsikylätoiminnasta, kuten sijaishuollosta. Kyse on kahdesta erillisestä oikeushenkilöstä, joilla on omat tilinpäätöksensä.
Molemmat kuuluvat samaan SOS-Lapsikylä-brändiin. STEA on myöntänyt SOS-Lapsikylä ry:lle vuosina 2017–2026 avustuksia yhteensä yli kahdeksan miljoonaa euroa, ja summa on kasvanut tasaisesti 260 000 eurosta vuonna 2017 yli 1,1 miljoonaan euroon vuosina 2024–2026.
Kavallustuomion antamisvuonna STEA maksoi ry:lle 1 135 600 euroa, saman verran kuin vuotta aiemmin.
STEA:n oma vastine
STEA:n valvontapäällikkö on todennut, että avustusten jälkikäteisvalvonta perustuu pääosin järjestöjen omaan vuosiraportointiin. Laillisuustarkastuksia tehdään 40–50 vuodessa satoja avustuksensaajia kohti.
STEA on itse vastannut kritiikkiin blogikirjoituksessaan marraskuussa 2024. Sen mukaan valvonta on eriytetty avustusten valmistelusta.
Valvontapäällikkö Maija Heroldin mukaan STEA:n työkalupakista löytyvät tarkastus- ja selvityskäyntien lisäksi vuosiselvityskäsittely, maksuvalvonta ja järjestöjen ohjaus- ja neuvonta.
Valvonta kaipaa tehostamista
Valmisteilla oleva asetusmuutos kiristää sitä, kenelle rahaa jatkossa myönnetään. Keskusjärjestöt saavat tukea enää poikkeustapauksissa, ja tuki edellyttää selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen.
Mikään näistä kriteereistä ei kuitenkaan muuta sitä, miten jo myönnettyä rahaa valvotaan tilittämisen jälkeen. STEA:n valvontajärjestelmän ei pitäisi nojata siihen, että järjestöt paljastavat itse omat virheensä.
Elokuussa valtioneuvostoon tuotava asetusmuutos ratkaisee, kuka rahaa saa, mutta ei sitä, miten tehokkaasti rahan käyttöä valvotaan.