Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Keskustelu avustuksista leimahti maanantain A-studiossa, jossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta otti aiheesta yhteen perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin kanssa.

– Jos minä olisin tämän maan pääministeri, on aivan varma, että näiltä järjestöiltä ei olisi leikattu, Virta totesi Rydmanille.

Tukia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen

Joakim Vigeliuksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin ohjautuu satoja miljoonia euroja, joista vähintään kymmeniä miljoonia erilaiseen maahanmuutto-, kotouttamis- ja monikulttuuritoimintaan. Vigelius julkaisi jo eilen puheensa eduskunnasta, jossa hän luettelee eri järjestöjen saamia avustuksia.

– Kampasin STEA-tukia läpi ja löysin yli sata järjestöä, jotka saavat tukia maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja kotouttamiseen liittyvään toimintaan, Vigelius kirjoittaa tiedotteessaan.

– Suomen Pakolaisapu ry 1 586 000 euroa, African Care ry 239 000 euroa, Think Africa ry 271 000 euroa, Espoon Maahanmuuttajien yhdistys ry 176 000 euroa, Lieksan Somali perheyhdistys ry 166 000 euroa, Kotimajoituksen Tuki ry 228 000 euroa, Suomi-Syyria ystävyysseura ry 338 000 euroa, Suomen Somalia-verkosto ry 129 000 euroa, Turvapaikanhakijoiden tuki ry 279 000 euroa ja Lähi-idän naisten yhdistys ry 275 000 euroa, vain joitain mainitakseni, Vigelius listaa vuosille 2023 ja 2024 myönnettyjä avustuksia.

Maahanmuutolla kalastellaan lisärahoitusta

STEA-avustukset olivat korkeimmillaan vuonna 2024, reilut 380 miljoonaa euroa. Vigelius muistuttaa, että järjestökentällä tehdään arvokasta työtä, mutta kaikkien toimintojen rahoittaminen verovaroin ja nykyisessä laajuudessa ei ole perusteltua tilanteessa, jossa valtio velkaantuu nopeasti. Hän pitää myös kriittisyyttä tärkeänä, sillä pelkkä hyvä tarkoitus hakemuksessa tai raportilta välittyvä mielikuva eivät riitä.

– Myös muusta toiminnastaan tunnetut järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, saavat useiden satojen tuhansien eurojen tukia maahanmuuttajille suunnattun toimintaan. On hyvin mahdollista, että näin suuressa joukossa on ylimääräistä, päällekkäistä ja tarpeetonta, vaikka järjestön ydintoiminta tärkeää onkin, Vigelius toteaa.

– Kun luin hankekuvauksia läpi, tuntui kuin monet suomalaiset järjestöt pyrkisivät laajentamaan toimintaansa maahanmuuttoa liippaavaksi vain lisärahoitusta saadakseen.

Järjestöjen tukien käyttöä tulisi tutkia tarkemmin

Vigelius pitää keskustelua järjestöavustuksista tervetulleena, mutta mustavalkoista suhtautumista ongelmana. Hänen mukaansa ratkaisu tuskin on, että joko mistään ei leikata tai kaikki leikataan pois.

– Haastan tutkivan journalismin tuomaan esille, mihin järjestöt tukia käyttävät. Samalla järjestöllä voi olla sekä tavattoman arvokasta että vähemmän arvokasta toimintaa. Tällainen seulonta auttaisi isoakin yleisöä arvioimaan, mihin veroeuroja käytetään, Vigelius toteaa.