Maahanmuutto murtaa perinteisen puoluekentän, muistuttaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Hän esitti puheenvuoron eilen vuoden 2026 suurlähettiläskokouksessa.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen perinteisten valtapuolueiden kannatus on hitaasti mutta varmasti rapautunut ympäri Eurooppaa, Purra sanoo.
– Ilmiö ei kosketa enää vain Itävaltaa, Ranskaa tai Italiaa. Maahanmuuttokriittiset ja EU-skeptiset puolueet ovat nousseet valtaan voimakkaasti myös Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa. Varsinkin Saksassa on käynnissä liioittelematta koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahin poliittinen myllerrys, kun usko poliitikkoihin ja instituutioihin on romahtanut.
Valtiovarainministerin mukaan taustalla on talousmallin, energiapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen.
– Se, että Länsi-Euroopan maihin on Euroopan ulkopuolelta suuntautunut yli puoli vuosisataa ja kiihtyen viime vuosina laajamittaista maahanmuuttoa kehitysmaista, on kiistämättä keskeisimpiä, ellei täysin keskeisin, syy perinteisen puoluejärjestelmän murentumiselle.
Sisäinen yhteenkuuluvuus turvaa toimintakyvyn
Moni eurooppalainen ei enää usko selityksiin, joiden mukaan kulttuuria, sosiaalista koheesiota ja hyvinvointijärjestelmää rapauttava maahanmuutto olisi moraalinen velvollisuus tai kilpailuetu, valtiovarainministeri sanoo.
Hän muistuttaa, että valtion ulkoinen toimintakyky nojaa viime kädessä sisäiseen yhteenkuuluvuuteen ja jaettuun identiteettiin.
– Kun tämä koheesio heikkenee nopean väestöllisen ja kulttuurisen muutoksen seurauksena, heikkenee myös yhteiskunnan valmius kantaa yhteisiä rasituksia – mukaan lukien puolustus.
Esimerkiksi Saksassa toteutetut kyselyt maanpuolustustahdosta ovat suorastaan järkyttäviä, Purra sanoo. Siksi tarvitaan nyt sekä tiukempaa maahanmuuton kontrollia että uudistettua hyvinvointilupausta kansalaisille.
– Länsi-Euroopassa on maahanmuuttopolitiikan huomattavasti tehokkaamman kontrollin ohella lisäksi pystyttävä tarjoamaan jonkinlainen uudistettu hyvinvointilupaus kansalaisille. Tämä on välttämätöntä myös sen takia, että näissä maissa saadaan vietyä läpi Suomellekin merkityksellinen sotilaallisen puolustuskyvyn kohottaminen.
Suomi ja Ruotsi pitkälti jo yksimielisiä
Suomi ja muut Pohjoismaat voivat Purran mukaan toimia muulle Euroopalle loistavana esimerkkinä.
– Perinteistä konsensuspäätöksentekoa ja avoimia rajoja vastustavat puolueet ovat tulleet aktiiviseksi ja vaikuttavaksi osaksi parlamentaarista päätöksentekoa.
– Pohjoismaissa kansallisvaltiokeskeiset puolueet ovat olleet muun muassa mukana tekemässä vastuullista talouspolitiikkaa ja uudistamassa yhteiskunnan rakenteita sekä tietenkin järkevöittämässä maahanmuuttopolitiikkaa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallitsee varsinkin Suomessa ja Ruotsissa varsin vahva kansallinen yksimielisyys.
– Pohjoismaista voidaankin puhua eräänlaisena Euroopan demokraattisena suojamuurina puoluejärjestelmän sopeutumiskyvyn ja vahvan resilienssin takia suhteessa anti-länsimaisiin autoritäärisiin valtoihin, Purra sanoo.