Anu Partanen, Jani Halme ja Ville Blåfield esiintyvät Ylen Jälkiviisaat -ohjelmassa. / KUVAKAAPPAUS / YLE
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
— Kai se on aina toistettava, joten sanotaan nyt taas: En ole töissä Ylellä enkä ole koskaan ollut, Toimittaja Anu Partanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Ylen entinen toimittaja Jesse Rauhamo kyseenalaistaa tulkinnan. Rauhamon mukaan Yle maksaa Partaselle 208,50 euroa jokaisesta esiintymiskerrasta. Partanen esiintyy Jälkiviisaissa vakiovieraana useita kertoja kuukaudessa, käyttää ohjelman valmisteluun useita tunteja ja on itse kertonut osallistuvansa myös ohjelman keskustelun suunnitteluun.
— Se että pääasiallinen tulosi tulee muualta ei poissulje sitä ettetkö työskentelisi Yleisradiolla, Rauhamo kommentoi.
”En ole töissä Ylellä.”
— Jesse Rauhamo (@jesserauhamo) August 17, 2026
Samaan aikaan Yle maksaa hänelle 208,50 € / kerta. Anu Partanen esiintyy Ylellä vakiovieraana useita kertoja kuukaudessa, käyttää valmisteluun useita tunteja ja kertoo itse osallistuvansa myös ohjelman keskustelun suunnitteluun.
Ei, työsopimusta ei… https://t.co/szc3HPRPeH
Muodollisesti Partanen on Uusi Juttu -verkkomedian toimittaja.
Keskusteluun osallistunut käyttäjä Klaus (@klaus_koo) toteaa työsuhteen ja toimeksiantosuhteen rajan olevan käytännössä häilyvä. Hänen mukaansa puhekielessä voidaan perustellusti sanoa Partasen olevan Ylellä töissä, vaikka kyseessä olisikin teknisesti toimeksiantosuhde.
Ketjun ydinkysymys koskee ohjelman sisällön suunnittelua. Partanen on itse kertonut osallistuvansa Jälkiviisaiden keskustelun ja kysymysten rakentamiseen. Rauhamon mukaan toimittaja esittää ohjelmassa kysymykset, mutta vieraat ovat itse muotoilleet ne etukäteen.
Jos vieras osallistuu palkkiota vastaan sekä sisällön suunnitteluun että sen esittämiseen, avoimeksi jää, missä määrin kyse on toimituksellisesta riippumattomuudesta ja missä määrin vieraan omasta näkökulmasta rakennetusta sisällöstä. Vastaavaa käytäntöä muissa Ylen ajankohtaisohjelmissa, kuten A-studiossa, ei tiettävästi ole. Kyseessä on siis poikkeuksellinen järjestely.
Yleisradio ei tiettävästi ole julkisesti kommentoinut Jälkiviisaiden vierailukäytäntöjä tai vieraiden roolia ohjelman suunnittelussa.
Journalistin ohjeiden toisessa kohdassa todetaan, että tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Jos ohjelman vieras osallistuu palkkiota vastaan sekä keskustelun kysymysten muotoiluun että niiden esittämiseen ohjelmassa, kyse ei ole enää pelkästä haastateltavan roolista, vaan sisällöllisestä vaikutusvallasta. Ainakin ohjeiden rajoja Jälkiviisaissa venytetään, ellei niitä jo rikota.
Riippumattomassa journalismissa toimittajan tehtävä on tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja haastaa vieraidensa väitteitä. Jälkiviisaiden formaatti poikkeaa tästä. Kun valikoidut vieraat osallistuvat itse sisällön rakentamiseen, kyse ei ole enää puolueettomasta journalismista vaan sen muodollisesta jäljitelmästä.
SUOMEN UUTISET
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
