

PS ARKISTO
Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Yleisradio palauttaa käyttöön johdon tulospalkkiot tämän vuoden alusta. Ne oli jäädytetty vuosina 2024 ja 2025 Ylen säästöohjelman vuoksi.
Henkilöstö karsastaa talon johdon hemmottelua. Ylen ohjelmatyöntekijöitä edustava ammattijärjestö YOT teki marraskuussa kyselyn, jonka mukaan henkilöstö suhtautuu kannustepalkkioihin pääosin kriittisesti.
Kyselyyn osallistui noin 480 vastaajaa, joista lähes 76 prosenttia ei pitänyt kannustinpalkkiojärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet heistä kokivat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset ja kohdistuvat samoille henkilöille.
Suurin osa vastaajista halusi keskeyttää palkkioiden maksamisen, jos Ylessä on yhä irtisanomisten uhka päällä. Palkitsemisen halutaan olevan läpinäkyvää ja siinä ei tule palkita kavereita.
Henkilöstö toisi rahapalkkioiden rinnalle vaihtoehtoisia kannustimia, esimerkiksi vapaapäivien tai kulttuuri- ja liikuntaetujen muodossa.
Ylen toimitusjohtajalle jopa 15 prosentin bonus
Parlamentaarinen Yle-työryhmä on edellyttänyt, että Ylen pitäisi säästää vuoteen 2027 mennessä noin 66 miljoonaa euroa. Ylen johto joutui luopumaan bonuksistaan tilapäisesti osana kululeikkauksia.
Nyt tulospalkkioita maksetaan jälleen Ylen palkitsemispolitiikan mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että Ylen toimitusjohtajan osalta vuosittaisen tulospalkkion maksimi on enintään 15 prosenttia toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta.
Marit af Björkesten aloitti Ylen toimitusjohtajana viime lokakuussa. Julkisuudessa on kerrottu jo aiemmin, että hänen kuukausipalkkansa on 26 000 euroa. Tällöin vuositulojen voidaan arvioida olevan noin 312 000 euroa ja maksimibonuksen noin 47 000 euroa.
Ylen muun johtoryhmän palkitsemisessa toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin toimitusjohtajan kohdalla.
Myös Ylen rivityöntekijöillä on mahdollisuus saada kannustepalkkioita, jotka ovat olleet satojen eurojen luokkaa.
Ylen hallitus päättää ökypalkkioista
Tulospalkkiopolitiikkaan palaaminen herättää jälleen kritiikkiä Ylen hallitusta kohtaan, sillä rahallisen palkitsemisen palauttaminen vuodesta 2026 alkaen on Ylen hallituksen tekemä päätös.
Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen lisäksi Ylen hallitukseen kuuluvat HR-asiantuntija Hannakaisa Länsisalmi, muusikko Mikko Alatalo, kulttuuri- ja museoalan johtaja Kaarina Gould, senior advisor Tuomas Harpf, hallitusammattilainen Elina Piispanen ja ex-ministeri Stefan Wallin. Lisäksi henkilöstön edustajalla Juha Blombergilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.
Ex-toimitusjohtajalle 40 500 euron tulospalkkio
Johtajien palkitsemisella on Ylessä pitkät perinteet. Muutamia vuosia sitten Ylen edelliselle toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle myönnettiin 40 500 euron tulospalkkio, jonka perusteeksi Yle kertoi ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”.
Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkkiojärjestelmä Juha Blomberg Stefan Wallin Elina Piispanen Tuomas Harpf Kaarina Gould Hannakaisa Länsiniemi Marit af Björkensten Merja Ylä-Anttila Mikko Alatalo Matti Apunen Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää













