

PS ARKISTO
Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Yleisradio palauttaa käyttöön johdon tulospalkkiot tämän vuoden alusta. Ne oli jäädytetty vuosina 2024 ja 2025 Ylen säästöohjelman vuoksi.
Henkilöstö karsastaa talon johdon hemmottelua. Ylen ohjelmatyöntekijöitä edustava ammattijärjestö YOT teki marraskuussa kyselyn, jonka mukaan henkilöstö suhtautuu kannustepalkkioihin pääosin kriittisesti.
Kyselyyn osallistui noin 480 vastaajaa, joista lähes 76 prosenttia ei pitänyt kannustinpalkkiojärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet heistä kokivat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset ja kohdistuvat samoille henkilöille.
Suurin osa vastaajista halusi keskeyttää palkkioiden maksamisen, jos Ylessä on yhä irtisanomisten uhka päällä. Palkitsemisen halutaan olevan läpinäkyvää ja siinä ei tule palkita kavereita.
Henkilöstö toisi rahapalkkioiden rinnalle vaihtoehtoisia kannustimia, esimerkiksi vapaapäivien tai kulttuuri- ja liikuntaetujen muodossa.
Ylen toimitusjohtajalle jopa 15 prosentin bonus
Parlamentaarinen Yle-työryhmä on edellyttänyt, että Ylen pitäisi säästää vuoteen 2027 mennessä noin 66 miljoonaa euroa. Ylen johto joutui luopumaan bonuksistaan tilapäisesti osana kululeikkauksia.
Nyt tulospalkkioita maksetaan jälleen Ylen palkitsemispolitiikan mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että Ylen toimitusjohtajan osalta vuosittaisen tulospalkkion maksimi on enintään 15 prosenttia toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta.
Marit af Björkesten aloitti Ylen toimitusjohtajana viime lokakuussa. Julkisuudessa on kerrottu jo aiemmin, että hänen kuukausipalkkansa on 26 000 euroa. Tällöin vuositulojen voidaan arvioida olevan noin 312 000 euroa ja maksimibonuksen noin 47 000 euroa.
Ylen muun johtoryhmän palkitsemisessa toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin toimitusjohtajan kohdalla.
Myös Ylen rivityöntekijöillä on mahdollisuus saada kannustepalkkioita, jotka ovat olleet satojen eurojen luokkaa.
Ylen hallitus päättää ökypalkkioista
Tulospalkkiopolitiikkaan palaaminen herättää jälleen kritiikkiä Ylen hallitusta kohtaan, sillä rahallisen palkitsemisen palauttaminen vuodesta 2026 alkaen on Ylen hallituksen tekemä päätös.
Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen lisäksi Ylen hallitukseen kuuluvat HR-asiantuntija Hannakaisa Länsisalmi, muusikko Mikko Alatalo, kulttuuri- ja museoalan johtaja Kaarina Gould, senior advisor Tuomas Harpf, hallitusammattilainen Elina Piispanen ja ex-ministeri Stefan Wallin. Lisäksi henkilöstön edustajalla Juha Blombergilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.
Ex-toimitusjohtajalle 40 500 euron tulospalkkio
Johtajien palkitsemisella on Ylessä pitkät perinteet. Muutamia vuosia sitten Ylen edelliselle toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle myönnettiin 40 500 euron tulospalkkio, jonka perusteeksi Yle kertoi ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”.
Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkkiojärjestelmä Juha Blomberg Stefan Wallin Elina Piispanen Tuomas Harpf Kaarina Gould Hannakaisa Länsiniemi Marit af Björkensten Merja Ylä-Anttila Mikko Alatalo Matti Apunen Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Viikon suosituimmat

STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.

Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Mäenpää: Kornia, että eduskunnan kesäteatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut Tytti Tuppurainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.

Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













